6-vuotiaat kaksoset Tiger ja Taica, sairaalan viimeisimmät valokuvamallit, saivat leikisti kokeilla verinäytteen ottamista sairaalan laboratoriossa.

Torstai 3.9. oli suuri päivä kaksosille, jotka tulivat paikalle Kustaanlinnan päiväkodista, Vaasasta. Tiger ja Taica Wartiovaaralla oli kunnia toimia Vaasan keskussairaalassa valokuvamalleina yhden päivän ajan. Kuvia käytetään myöhemmin sairaalan viestintämateriaalissa.

Kun ammattilaiskuvaaja Katja Lösönen saapui, odottivat Tiger ja Taica innokkaina sairaalan pääsisäänkäynnin luona mukanaan kassi, joka oli niin täynnä erilaisia vaatteita, että ne olisivat riittäneet seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Valokuvamallillahan on oltava oikeanlaiset kuteet!

Tiger ja Taica, mikä oli hauskinta valokuvamallin päivässä?

• Parasta oli se, kun äidiltä otettiin verta. Se näytti jännältä. Olin iloinen, että minulta otettiin verta vain leikisti, sanoo Tiger tyytyväisenä.

Taica huomauttaa, että lahja, jonka sai valita suuresta purkista, oli kuitenkin parasta kaikesta.

• Sain lelunorsun, jonka voi panna osiin! Aion ommella sille tyynyn ja peiton, niin se saa maata aivan omassa sairaalasängyssä.

Haluaisitteko työskennellä sairaalassa joku päivä?

• Minä olisin mielelläni tohtori, sanoo Taica, mutta vastaanotolleni saa tulla vain eläimiä. Mieluiten hoidan pieniä suloisia kissanpentuja, Tiger voi huolehtia hämähäkeistä.

• Minä voisin olla ambulanssinkuljettaja, lisää Tiger, sillä silloin voi ajaa kaasu pohjassa. Mutta eniten haluaisin ajaa kilpaa vesiskootterilla.

Oliko jännittävää esiintyä valokuvissa?

• Ei, mietin vain lahjapurkkia, sitä kuinka vaikeaa lahjan valitseminen olisi. Sain päivän lopuksi sinisen dinosauruksen, se oli hyvä palkinto kovasta työstä, sanoo Tiger.

• Minäkin unohdin kameran, erityisesti leikkihuoneessa, missä oli kivoja palikoita ja piirustuspaperia. Koska saan tulla uudestaan?

Camilla Järf-Wartiovaara

Viestintäsuunnittelija

Vaasan keskussairaala

Tänä vuonna täällä meillä Vaasassa järjestetään valtakunnalliset  Traumapäivät. Academill-luentosali Åbo Akademilla on täynnä traumapotilaan hoidosta kiinnostuneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Koolla on sekä Suomen Traumatologiyhdistyksen että Suomen Traumahoitajayhdistyksen jäseniä.

Aamupäivä aloitettiin kuuntelemalla, mikä on uusinta uutta palovammojen hoidossa. Tammikuussa 2016 avataan nimittäin uusi kansallinen Palovammakeskus Jorvin sairaalaan, johon on tarkoitus keskittää kaikki vakavat palovammapotilaat. Saimme myös kuulla, miten kuuluu toimia onnettomuuspaikalla.

Iltapäivällä pääsimme seuraamaan tositoimintaa. Traumatiimin toimintaa esitettiin esimerkkitapausten kautta. Tutustuimme mm. potilaisiin, joita oli puukotettu kaulaan ja jotka olivat olleet onnettomuudessa.

Kiitämme traumatiimin esiintyjiä: interaktiiviset simulaatiodemot olivat opettavaisia! Suurkiitos myös session järjestäjille, jotka olivat erinomaisesti suunnitelleet opettavaisia esimerkkitapauksia ja jotka kävivät laajasti läpi traumapotilaan hoitoon liittyviä asioita.

Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä aiheita huominen tuo tullessaan!

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

Goda nyheter för barnpatienterna! Nu räcker det med ett nålstick för att få bukt med akuta smärtor.

Det vinnande teamet i sjukhusets kvalitetstävling à 2015 kan känna sig stolta. Av nio starka kandidater utmärkte sig arbetsgruppen för barns akuta smärtvård ur mängden. Hur föddes den vinnande idén, avdelningsskötare Terhi Venäläinen?

 
– Idén till att utveckla den akuta smärtvården för barn föddes från feedbacken som kom från vårdenheterna. I en enkät riktad till förmän på jouren, barnpolikliniken, dagkirurgin och uppvakningssalen på operationsenheten framgick det att vårdmetoderna var oenhetliga, oändamålsenliga och varierade enligt erfarenhetsbakgrunden hos vårdpersonalen.

Vårdpersonalen drog sig därtill för att ge opiat-baserade läkemedel intravenöst till barn eftersom allmänna skriftliga vårdanvisningar saknades och uppföljningen på sådan typ av behandling var bristfällig.

– De opiat-baserade läkemedlen gavs enbart som muskelinjektioner, vilket kunde upplevas som obehagligt både för barnen och vuxna. Vårdpersonalen upplevde att patienterna inte kunde skötas på bästa möjliga sätt då klara vårdregler saknades.

Arbetsgruppen har nu utvecklat smärtvården för barn, så att det finns en enhetlig medicineringspraxis för alla vårdenheter.

 
– Nu kan barnen själva delta i bedömningen av sina smärtor, t.ex. via en smärtmätare med smilisar, där valet av känslouttryck indikerar på behovet av läkemedel. Istället för otaliga nålstick för att injicera medicinen i muskeln räcker det med ett för kanylen, vilket möjliggör många behandlingar i rad och underlättar på så sätt situationen för den lilla patienten. Vi gjorde observationsanvisningar för intravenös användning av opiat-baserade läkemedel, så att behandlingsmetoden skulle bli mer användbar och säker. Alla patienter fick möjlighet till likvärdig behandling, oberoende av vårdpersonalens erfarenhet. Standardiseringen av behandlingsmetoderna ökade känslan av kontroll och säkerhet hos vårdpersonalen.

Vinnande koncept

Arbetet med det vinnande konceptet att utveckla smärtvården för barn inleddes redan i januari 2013 och leddes av Marko Sallisalmi, Jaana Ahola, Heli Suomela, Tarja Holm, Johanna Uunila, Tuula Vuoriaho, Markku Virkkilä och Terhi Venäläinen, i samarbete med enheterna på Vasa centralsjukhus som har hand om akut sjuka barn.

Tävlingen ordnades för andra året i rad och sjukhusets enheter var mångsidigt representerade bland de högklassiga tävlingsbidragen. Preoperativa polikliniken tog hem andra pris med sitt arbete att förbättra jourpatienternas operationsförberedelser. Tredje pris gick till förlossningsenhetens och kommunikationsteamets samarbete kring förlossningsvideorna för förstföderskor. På fjärde plats kom onkologiska polikliniken som utvecklat läkemedelssäkerheten. Resultaten bedömdes av sjukhusets kvalitetsteam.

Varma gratulationer till alla arbetsgrupper som bidragit till att öka kvaliteten på sjukhusets vårdtjänster!

Camilla Järf-Wartiovaara

Kommunikationsplanerare

Vasa centralsjukhus

Hyviä uutisia lapsipotilaille! Nyt akuutti kipu saadaan taltutettua vain yhdellä neulanpistolla.

Vuoden laatukilpailun voittajajoukkue voi olla itsestään ylpeä. Yhdeksän vahvan kandidaatin joukosta erottui edukseen työryhmä, joka on urakoinut lasten akuutin kivunhoidon hyväksi. Kuinka voittava idea syntyi, osastonhoitaja Terhi Venäläinen?

–  Idea lasten akuutin kivunhoidon kehittämisestä syntyi palautteesta, jonka saimme päivystys- ja lastenpoliklinikan, päiväkirurgian sekä leikkausosaston heräämön esimiehille suunnatun kyselyn avulla. Palautteessa selvisi, että hoitomenetelmät eivät aina palvelleet tarkoitusta ja olivat usein epäyhtenäisiä. Ne myös vaihtelivat hoitohenkilökunnan kokemuksen ja taustan mukaan.

Hoitohenkilökunta epäröi sen vuoksi antaa lapselle suonensisäistä ja opiaattipohjaista lääkehoitoa. Kirjallisia yleishoito-ohjeita ei tilanteeseen ollut ja kivunhoidon seuranta aiheesta oli vielä puutteellista.

 – Opiaattihoito annettiin lihaksensisäisinä pistoksina, minkä sekä aikuiset että lapset saattoivat kokea epämiellyttävänä. Hoitohenkilökunnan mielestä potilasta ei kyetty hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska selkeät hoito-ohjeet puuttuivat.

Nyt työryhmä on kehittänyt lasten kivunhoitoa siten, että kaikilla hoitoyksiköillä on yhtenäinen lääkityskäytäntö.

–  Lapsi voi nyt itse osallistua kipunsa arviointiin. Esimerkiksi hymiöistä koostuva kipumittari näyttää valitun tunteenilmaisun avulla, millainen tarve lääkehoidolle on. Vältytään lukuisilta neulanpistoilta, kun käytetään kanyylia, joka säästää pientä potilasta turhalta kivulta. Laadimme seurantaohjeen suonensisäistä opiaattihoitoa varten, jotta hoitomenetelmä olisi mahdollisimman käyttökelpoinen ja varma. Kaikki potilaat saivat mahdollisuuden saada tasavertaista hoitoa riippumatta hoitohenkilökunnan kokeneisuudesta. Hoitohenkilökunta koki, että hoitomenetelmien standardisointi lisäsi hallinnan ja varmuuden tunnetta yksiköissä.

Laatukilpailu 2015

Lasten kivunhoidon kehittämiseen keskittynyt työ alkoi jo vuoden 2013 tammikuussa. Projektissa olivat mukana Marko Sallisalmi, Jaana Ahola, Heli Suomela, Tarja Holm, Johanna Uunila, Tuula Vuoriaho, Markku Virkkilä ja Terhi Venäläinen yhteistyössä Vaasan keskussairaalan yksiköiden kanssa, jotka huolehtivat äkillisesti sairastuneista lapsista.

Kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa ja sairaalan palvelut olivat jälleen monipuolisesti edustettuina korkeatasoisessa kilpailussa. Preoperatiivinen poliklinikka tuli toiseksi päivystyspotilaan leikkausvalmisteluja parantavalla työllään. Kolmannelle sijalle ulottui viestinnän ja synnytysosaston yhteistyössä tekemät videot ensisynnyttäjille. Neljännelle sijalle tuli onkologian poliklinikka kehittämällä lääketurvallisuutta. Tulokset arvioi sairaalan laatutiimi.

Lämpimät onnittelut kaikille mukana olleille työryhmille, jotka kehittivät sairaalan hoitopalveluiden laatua yhä paremmaksi!

Camilla Järf-Wartiovaara

Viestintäsuunnittelija

Vaasan keskussairaala

Hengitysliitto on lahjoittanut Vaasan keskussairaalalle 60 PEF-mittaria, joilla astmaa sairastavat voivat itse mitata uloshengityksensä voimakkuutta. Asiakas saa seurata itse arvojensa nousua ja laskua, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin myös potilaan lääkehoidossa.

Vaasan Seudun Hengitysyhdistyksen edustajat Pauliina Kyrönlahti-Granberg sekä Leena Myllykangas olivat lahjoittamassa sairaalalle Hengitysliiton keräysvaroin hankittuja mittareita.

Asiakkaille lahjoitettavista kasseista löytyy muun muassa yleisesite, yhdistyksen viimeisin jäsenlehti sekä opas astmaa sairastavalle. Osa materiaaleista on myös käännetty ruotsiksi.

• Otamme kiitollisin mielin mittarit vastaan. Samalla säästämme materiaalibudjetissa ja pystymme hankkimaan keuhkopotilaille jotain muuta, keuhkopoliklinikan osastonhoitaja Ann-Katrin Store iloitsee.

Mittarilla tietoa astman kulusta

Astmaa sairastava saa omalla PEF-mittarilla tietoa astmansasenhetkisestä tilasta. Itsehoito ja siten PEF-mittarin käyttö onkin olennainen osa potilaan kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Tuntemalla oman parhaan arvonsa ja seuraamalla puhallustulosten vaihtelua astmaa sairastava pystyy säätämään lääkitystään ja estämään yhä paremmin sairauden pahenemisvaiheita. Mittari antaa myös arvokasta tietoa seurantakäynteihin

Mittauksesta näkee suoraan, mitä astmalle kuuluu. Näen päivittäisessä työssäni, että astman seurannassa PEF-mittarin antama tulos edustaa keskimäärin paremmin todellisuutta kuin muut osastolla tehtävät normaalit mittaukset, kommentoi klinikkaryhmän johtajana toimiva lääkäri Maija Räsänen.

Hengityssairaille ilmaista jumppaa tarjolla

Liikunnan merkitystä ei vähätellä astman hoidossa. Vaasan seudun hengitysyhdistyksen Kyrönlahti-Granberg ja Myllykangas vannovat liikunnan nimeen. Viisikymmentä maratonia juossut Myllykangas muistelee sairastuttuaan saaneensa keskussairaalan lääkäriltä vinkin:

• Lääkäri kehotti tiukasti pitämään kiinni juoksemisesta, kun olen jo päässyt näin hyvään kuntoon.

Vaasan seudun hengitysyhdistys on toiminut yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa ja on nyt saanut rekrytoitua syksyksi ja kevääksi vetäjän ohjatuille tunneillensa, jotka ovat hengityssairaille maksuttomia. Myllykangas kehuu tunteja laadukkaiksi, joihin kynnys kokeiluun on tarpeeksi matalalla.

• Usein pelätään turhaan tulla jumppiin. Soveltavan liikunnan jumpissa on kuitenkin tarjolla esimerkiksi laadukasta istumajumppaa, johon ei tarvitse minkäänlaista liikunnallista taustaa.

Andningsförbundet har donerat 60 PEF-mätare till Vasa centralsjukhus, med vilka astmatiker själva kan mäta utandningsluftens flödeshastighet. Kunden kan själv följa med sina värden, vilket gör att man snabbare kan reagera och göra ändringar i medicineringen.

Vasanejdens Andningsförenings representanter Pauliina Kyrönlahti-Granberg och Leena Myllykangas besökte sjukhuset för att donera Andningsförbundets mätare som införskaffats med insamlingsmedel.

I kassarna som kunderna fick fanns bl.a. en allmänbroschyr, föreningens senaste medlemstidning, samt en guide för astmatiker. En del av materialet fanns också översatt till svenska.

• Vi tar tacksamt emot mätarna. Vi sparar in på materialbudgeten och kan istället göra andra införskaffningar till patienterna, säger lungpoliklinikens avdelningsskötare Ann-Katrin Store med glädje.

Mätaren ger information om hur det står till med astman

En astmatiker kan med hjälp av PEF-mätaren få veta hur det står till med astman. Egenvården och användningen av PEF-mätare är en väsentlig del av patientens övergripande vårdplan. Då patienten känner till sina egna värden och kan följa med variationen i blåsresultaten kan hon justera sin medicinering och då bättre förebygga de skov som förekommer i samband med sjukdomen. Mätaren ger också värdefull information som kan användas i samband med uppföljningsbesöken

• Av mätresultaten ser man direkt hur det står till med astman. I mitt arbete ser jag dagligen att den uppföljning som patienten själv gör med hjälp av PEF-mätare i genomsnitt ger en bättre bild av det verkliga hälsotillståndet än de mätningar som normalt utförs på avdelning, säger läkare Maija Räsänen som fungerar som chef för klinikgruppen.

Gratis motion för andningssjuka

Vikten av motion är viktig i behandlingen av astma. Kyrönlahti-Granberg och Myllykangas från Vasanejdens andningsförening betonar också vikten av motion. Myllykangas som sprungit femtio maratonlopp minns att då hon insjuknade i astma gav centralsjukhusets läkare följade råd:

• Läkaren uppmanande mig att fortsätta med löpningen eftersom jag redan har en så bra kondition.

Vasanejdens andningsförening har samarbetat med Vasa stad och har nu kunnat rekrytera en ledare till hösten och våren för handledd motion som är gratis för personer med andningssjukdomar. Myllykangas berömmer de här ledda motionstimmarna eftersom tröskeln att komma och testa är tillräckligt låg.

• Ofta är folk rädda för att delta i motionspass. På de anpassade motionspassen gör man till exempel rörelser som kan utföras i sittande ställning och som inte kräver någon tidigare idrottslig bakgrund.

Eva-Maria Strömsholm on kuulunut sairaalan asiakasraatiin sen perustamisesta lähtien. Hänellä on omakohtaista potilaskokemusta onkologian yksiköstä, mutta myös monista muista Vaasan keskussairaalan yksiköistä. Nyt hän auttaa sairaalaa kehittämään hoitoa.

1. Minkä asioiden parissa asiakasraati työskentelee juuri nyt?

Asiakasraadin tehtävä on tukea keskussairaalan tavoitetta potilaskeskeisen hoidon tarjoamisesta. Teemme potilaiden tarpeet näkyväksi. Aiemmin olemme olleet mukana vaikuttamassa esimerkiksi Y-rakennuksen suunnitteluun ja viimeksi vierailimme yhteispäivystyksessä ja kerroimme, miten me potilaina haluaisimme kehittää palvelua. Jokaisessa kokouksessa otamme kantaa uusiin asioihin ja teemme ehdotuksia, joista sairaalan johto voi esittää oman näkemyksensä. Viimeksi keskustelimme siitä, miten sairaala voisi ilmoittaa tutkimustulokset nopeammin potilaille.

2. Mitä konkreettisia tavoitteita olette saavuttaneet tähän mennessä?

Asiakasraati on työskennellyt monien asioiden parissa, olemme muun muassa suunnitelleet ja kehittäneet kutsukirjeitä, palautelomakkeita ja esitteitä. Asiakasraadin pyrkimyksenä on, että kaikki potilaat saavat tietoa ja hoitoa omalla äidinkielellään. Teemme paljon työtä kohteluun liittyvien asioiden parissa, siis sen parissa, miten hoidon antaja kohtaa potilaan ja hänen tarpeensa.

3. Miten olet itse kokenut asiakasraadissa mukanaolon?

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olen asiakasraadin jäsen. Saan paljon tietoa siitä, mitä sairaalassa tapahtuu ja voin esittää kysymyksiä sekä toivomuksia mahdollisista parannuksista. Kokouksemme ovat sekä asiapitoisia että informatiivisia. Asiakasraadissa jokainen saa mielipiteensä esiin ja pystyy kehittämään sairaalaa ja sairaanhoitopiiriä myönteiseen suuntaan.

Mikä saa sinut ponnistelemaan potilaan puolesta?

Olen tulisieluinen ihminen ja minulla on monta rautaa tulessa. Olen myös potilas ja ollut monissa hoitotilanteissa, ja siksi minulla on monia parannusehdotuksia. Uskon asiakasraadin tavoitteisiin. Kohtelu on erittäin tärkeää hoidossa ja kaikkien potilaiden on tultava kuulluksi ja nähdyksi.

Asiakasraati antoi sairaalan esimiehille suosituksia tulevaisuutta varten

Tiistaina 27.10. järjestettiin työpaja, jossa asiakasraadin edustajat ja tulevien palvelualueiden ylihoitajat ja osastonhoitajat kohtasivat.Sairaalan henkilöstö arvosti suuresti asiakasraadin osallistumista työpajaan. Joitakin tärkeitä palvelualuekohtaisia asioita tuli päivän aikana esiin.

Sairaalan on säilytettävä hyvä maine ja motivoitunut henkilöstö, ja esimiesten on perehdytettävä alaisensa siihen, mitä tarkoittaa aito asiakaskohtaaminen.Sairaalan on panostettava kaksikielisyyteen, yksiköiden rajat ylittävään yhteistyöhön ja erikoisosaamisen hyödyntämiseen.

Raadin toiveet nousivat perustarpeesta tulla asiakkaana kuulluksi, jotta vältytään potilaan turhalta siirtelyltä yksiköiden välillä. Asiakasraadin edustajat olivat tyytyväisiä:

• Olemme oppineet toisiltamme paljon. Tällaista yhteistyötä pitäisi tehdä jatkossa enemmänkin.

Camilla Järf-Wartiovaara

Viestintäsuunnittelija

Vaasan keskussairaala

Eva-Maria Strömsholm har suttit med i sjukhusets kundråd ända sedan starten. Hon har själv personlig erfarenhet som patient på onkologiska enheten, men även många andra enheter på Vasa centralsjukhus. Nu hjälper hon sjukhuset utveckla vården.

1. Vad jobbar kundrådet med just nu?

Kundrådets uppgift är att stöda centralsjukhusets målsättning att erbjuda en patientcentrerad vård. Vi hjälper till att synliggöra patienternas behov. Tidigare har vi varit med och påverkat t.ex. Y-byggnadens utformning och nu senast besökte vi samjouren för att ge synpunkter på hur vi som patienter skulle vilja utveckla servicen. På varje möte tar vi ställning till nya frågor och utarbetar idéer för sjukhusets ledning att ta ställning till. Senast diskuterade vi hur sjukhuset kunde bli bättre på att snabbare delge patienterna undersökningsresultat.

2. Vilka konkreta mål har ni uppnått hittills?

Vi har jobbat med många frågor i kundrådet och bland annat utformat och utvecklat kallelsebrev, responsblanketter och broschyrer. Kundrådet strävar också efter att alla patienter ska få info och vård på sitt eget modersmål. Vi jobbar mycket med frågor som gäller bemötande, alltså hur vårdgivaren möter patienterna och deras behov.

3. Hur har du personligen upplevt det att vara med i kundrådet?

Jag har varit mycket nöjd med att vara medlem i kundrådet. Jag får ta del av vad som händer på sjukhuset, kan ställa frågor och komma med önskemål om möjliga förbättringar. Våra möten är både innehållsrika och informativa. I kundrådet får vi alla säga vår åsikt och utveckla sjukhuset och sjukvårdsdistriktet i en positiv riktning.

5. Vad är det som driver just dig att kämpa för patientens behov?

Jag är en eldsjäl och har många järn i elden. Jag är också patient och har sett en hel del av vården, och har därför många förbättringsförslag. Kundrådets målsättningar är någonting som även jag står för och tror på. Bemötande är väldigt viktigt inom vården och att alla patienter ska känna sig hörda och sedda.

Kundrådet gav sjukhusets förmän rekommendationer inför framtiden

På tisdagen den 27.10 ordnades en workshop där kundrådets representanter och de framtida serviceområdenas överskötare och avdelningsskötare möttes. Sjukhusets personal lade stort värde vid kundrådets deltagande i workshopen. Några viktiga serviceområdesvisa punkter kom upp under dagen.

Sjukhuset bör behålla ett gott rykte, en motiverad personal och förmännen ska få personalen att ta till sig betydelsen av en äkta kundkontakt. Sjukhuset bör satsa på tvåspråkighet, ett enhetsöverskridande samarbete och utnyttjande av specialkunnandet.

Som grund för rådets önskemål ligger kundens grundbehov att bli hörd och undvikandet av onödigt förflyttande av patienter enheterna emellan. Kundrådets representanter var nöjda:

• Vi har lärt oss mycket av varandra. Sådant här samarbete borde vi ha mera av i fortsättningen.

Camilla Järf-Wartiovaara

Kommunikationsplanerare

Vasa centralsjukhus

Vasa centralsjukhus canceravdelning fick besök av Lions Club Vasa, som hade med sig en hög mjuka halsdukar som lyste i behagliga färger. De varma halsdukarna, som stickats av frivilliga, ska ges till kvinnor som nyss fått en bröstcancerdiagnos.

– Många av oss har personlig erfarenhet av bröstcancer, så det här känns viktigt. I allmänhet har medsystrar en bättre förståelse för vad en diagnos innebär, säger Rita Lahti som är aktiv medlem i Lions Club.

Gåvan togs emot av operativa klinikgruppens överskötare Marjo-Riitta Himanen och medicinska klinikgruppens överskötare Carita Mäkelä.

– Det har krävts stor möda att sticka de här halsdukarna och vi är ofantligt tacksamma för dem. Årligen vårdar vi ju cirka 200 bröstcancerpatienter på Vasa centralsjukhus, så halsdukarna kommer väl till pass, säger Himanen och Mäkelä.

Gränsöverskridande hjälp

Lions Club Vasa har redan i tio års tid donerat halsdukar till Vasa centralsjukhus. Rita Lahti, som i tiden arbetade som Lotta, har under åren hunnit stickat över 500 halsdukar. En del av halsdukarna har sänts ut i världen, såsom till Japan och Sri Lanka, som Lions Club ofta annars också hjälper med olika former av donationer.

Kom ihåg de äldre patienterna

Den här gången donerade Lions Club ett trettiotal halsdukar som stickats i hundratals timmar av Lions-klubbens frivilliga. Det känns som en värdefull hobby för en som själv också drabbats av bröstcancer.

–  Särskilt äldre patienter lämnas ofta vind för våg. Med de här regelbundna donationerna vill jag påminna om att äldre cancerpatienter inte får glömmas bort, även om gesten är liten, säger Lahti.

Härnäst kommer Lions-klubbens avdelning i Vasa ta sig en funderare kring vad de kunde sticka till män som insjuknat i cancer. Kanske yllesockor eller vantar?

Lions Club Vaasa lahjoitti Vaasan keskussairaalan syöpäosastolle pehmeitä kaulahuiveja, jotka loistivat lahjoittajien käsissä hempeissä väreissä. Vapaaehtoiset kutovat lämpimiä kaulahuiveja naisille, jotka ovat juuri saaneet rintasyöpädiagnoosin.

– Tämä on meille merkityksellistä, sillä usealla meistä on myös omakohtaista kokemusta rintasyövästä. Kohtalotoverit ymmärtävät usein parhaiten, kertoo Lions Clubin aktiiviedustaja Rita Lahti.

Lahjoitusta olivat vastaanottamassa Vaasan keskussairaalalta operatiivisen klinikkaryhmän ylihoitaja Marjo-Riitta Himanen sekä medisiinisen klinikkaryhmän ylihoitaja Carita Mäkelä.

– Kaulahuivien kutominen on vaatinut suuren ponnistuksen ja olemme näistä hyvin kiitollisia. Vuosittainhan meillä on Vaasan keskussairaalassa noin pari sataa rintasyöpäpotilasta, joten kaulahuivit tulevat varmasti käyttöön, Himanen ja Mäkelä kiittelevät.

Avustusta yli rajojen

Lions Club Vaasa on lahjoittanut Vaasan keskussairaalalle jo kymmenisen vuotta kaulahuiveja. Lottanakin aikoinaan vaikuttanut Lahti on ehtinyt jo vuosien saatossa kutoa kuitenkin jo yli 500 kaulahuivia, joista osa on lähetetty myös maailmalle, kuten Japaniin ja Sri Lankaan, jota Lions Club avustaa usein muutenkin erilaisten lahjoitusten muodossa.

Ikäihmisiä kohdeltava kunnioittavasti

Tällä kertaa sairaalalle lahjoitettavia kaulahuiveja kertyi kolmisenkymmentä kappaletta, joita kymmenisen Lions Clubin vapaaehtoista on kutonut useita satoja tunteja. Aihe on tärkeä naiselle, joka on myös itse sairastanut rintasyöpää.

– Erityisesti vanhemmat potilaat saatetaan usein jättää hunningolle. Haluan säännöllisellä lahjoituksella myös muistuttaa siitä, ettei vanhempia syöpäpotilaita unohdettaisi, vaikka kyse onkin näin pienestä teosta, Lahti sanoo.

Seuraavaksi Lions Clubin Vaasa-osastolla mietitään, jospa syöpää sairastaville miehille voisi myös kutoa jotain. Ehkäpä villasukkia tai lapasia?

Sjukskötare Åke Hydén har under sin 32-åriga karriär arbetat på krisområden i såväl Afrika som Asien. Hydén, som arbetar på intensivvårdsavdelningen på Vasa centralsjukhus, har i juni beviljats Florence Nightingales medalj av Internationella Rödakorskommittén.

I redaktionens intervju berättade Hydén om oförglömliga händelser från sina resor.

Den farligaste situationen:

– En gång slog tre missiler ner i närheten av mitt hem och splittret genomborrade min säng. Det var 1992, jag arbetade i Afghanistan på intensivvårdsavdelningen i Kabul då rebellerna hade intagit staden. Ibland utspelade sig strider på själva sjukhuset! Mitt under pågående kriser finns det emellertid inte tid att oroa sig i onödan.

Vårdens kvalitet på första plats:

– Mitt mål har alltid varit att ge patienterna en så bra vård som möjligt. Till exempel i Kambodja samlades folk från hela landet för att köa för vård hos oss.

Mitt vackraste minne:

– Jag minns då jag stod på gränsen mellan Iran och Irak omringad av tiotals smugglare. Det var en bedårande vacker dag och vyn med böljande berg och dalar var en fröjd för ögat.

– Jag har även vackra minnen av praktfulla trädgårdar på sjukhusområdena. Där fanns papaya, ananas och banan som både patienter och personalen kunde avnjuta. Dessutom var det tänkt att de skulle locka till sig djur för att ge patienterna något vackert att se på.

Planer för pensionen:

– Jag har redan börjat få lite skuldkänslor för att jag tilldelades priset. Borde jag kanske åka utomlands igen?

– Jag drömmer om att som pensionär ännu en gång resa till Afghanistan tillsammans med mina tidigare kollegor och se hur det ser ut där nuförtiden.

Läs hela artikeln och mer om Hydéns tankar i nyaste upplaga av Hembesöket.

Sairaanhoitaja Åke Hydén on 32-vuotisen työuransa aikana ehtinyt työskennellä kriisialueilla niin Aasiassa kuin Afrikassakin. Vaasan keskussairaalan teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja sai kesäkuussa Punaisen ristin Florence Nightingale -mitalin.

Hydén oli toimituksen tentattavana ja sai avata muistettavimpia tapahtumia reissuiltaan.

Vaarallisin tilanne:

– Kerran kolme rakettia oli iskeytynyt kotini laitamille ja yksi oli mennyt jopa sängystäni läpi. Työskentelin Afganistanin Kabulissa teho-osastolla vuosina 1992–1996, jolloin sotaa käytiin keskellä kaupunkia. Sissit olivat piirittäneet kaupungin ja joskus sota ulottui jopa sairaalan sisäpuolelle! Onneksi on ollut aina niin paljon töitä, ettei ole kunnolla ehtinyt miettiä ympärillä tapahtunutta.

Hoidon laatu ennen kaikkea:

– Esimerkiksi Kambodzassa, jossa vietin viisi vuotta, tarjoamastamme hoidosta tuli niin suosittua, että sitä tultiin jonottamaan ympäri maata.

Kaunein muistoni:

– Olin Irakin ja Iranin rajalla, jossa seisoin salakuljettajien ympäröimänä. Muistan, että silloin oli silmiä hivelevän kaunis päivä. Maisema oli yhtä vuorten ja laaksojen peittämää vuorottelua. Minulla on lämpimiä muistoja myös upeista puutarhoista, jotka ympäröivät sairaaloita. Niissä kukoistivat papaijat, ananakset ja banaanit, joista pääsivät nauttimaan niin potilaat kuin henkilökuntakin. Puutarhan tarkoitus oli myös houkutella paikalle eläimiä, joista riitti katsottavaa potilaille.

Eläkesuunnitelmat:

– Olen alkanut tuntea jo vähän syyllisyyttä mitalin saamisesta. Pitäisikö minun lähteä taas ulkomaille töihin? Toivon, että eläkkeellä voisin matkustaa esimerkiksi Afganistaniin ja nähdä, miltä siellä näyttää nykyään.

Lue koko artikkeli ja lisää Hydénin mietteitä uusimmasta Kotikäynti-lehdestä!