”Under arbetsdagen klär vi oss i en vit läkarrock och blå eller blågröna arbetsskjortor och -byxor. Färgerna på våra kläder betyder inget speciellt när det gäller oss kandidater, i jämförelse med läkarna och vårdpersonalen – vi väljer vår klädsel bara enligt storlek. På fötterna har vi inneskor och just nu är sådana här lädersandaler med rem populära. Om man har långt hår är det viktigt att sätta upp det under arbetsdagen.”

”Käytämme työpäivinä valkoista lääkärintakkia ja sen alla joko sinistä tai sinivihreää asua. Väreillä ei kuitenkaan kandidaattien pukeutumisessa ole merkityseroa, vaan valitsemme vaatteet sopivan koon mukaan. Käytämme sisäkenkiä, ja juuri nyt tällaiset nahkaiset remmisandaalit ovat suosittuja. Tärkeää on, että pitkät hiukset pidetään työpäivän aikana kiinni.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Kiinalainen Chang Zhang muutti Vaasaan kuusi vuotta sitten täydentääkseen sairaanhoitajaopintojaan. Nyt hän työskentelee Vaasan keskussairaalan onkologian osastolla ja suunnittelee jäävänsä toistaiseksi Suomeen.  Töitä hän tekee sekä suomeksi että ruotsiksi – sen mukaan, mitä kieltä potilas puhuu.

Kieltenopiskelu alkoi jo opiskeluaikoina Novialla, kun Zhang otti haltuun ruotsin kielen. Pääasiallisena opiskelukielenä oli englanti, ja ruotsin oppiminen tuntui englantia osaavalle Zhangille helpolta.
– Koulussa järjestettiin kielikursseja, mutta opiskelin ahkerasti myös kotona. Luin sanakirjaa ja lehtiä, Zhang kertoo.

Käytännön kokemus tärkeää

Kieltä oppii Zhangin mukaan parhaiten, kun sitä pääsee käyttämään esimerkiksi töissä. Potilaiden kanssa keskusteleminen kehittää sairaanhoitoalan sanastoa, mutta juteltua tulee myös arkipäiväisistä asioista.
– Minulla on aina tapana tarkistaa, että olen ymmärtänyt kaiken oikein potilaan puheesta. Haluan olla varma, ettei mitään jää huomaamatta, Zhang kertoo.

Zhang osallistui myös keskussairaalan omille kielikursseille suomeksi ja ruotsiksi. Nyt hän on suorittanut opetushallituksen järjestämät kielitutkinnot molemmista kielistä.
– Työkaverit ovat olleet minulle korvaamaton apu, sillä voin aina kysyä heiltä apua kielen kanssa. He myös kannustavat minua puhumaan rohkeasti suomea ja ruotsia.

Kieli on osa kulttuuria

– Olen viettänyt kesiä Kiinassa, mutta aion jäädä toistaiseksi Suomeen. Viihdyn hyvin työssäni ja Suomen työkulttuuri sopii minulle.
– Suomessa työnantajaan voi luottaa. Kiinassa ei voi esimerkiksi koskaan tietää, pitääkö jäädä ylitöihin tai saako tehdystä ylityöstä palkkaa, Zhang kertoo.

Kielen oppiminen on tärkeää kommunikoimisen helpottumiseksi, mutta myös siksi, että kulttuuriin on helpompi sopeutua kielen kautta.
– On tärkeää haluta oppia kieltä. Suomeen sopeutuminen ja työn sujuminen motivoivat minua opiskelemaan kieliä, Zhang tiivistää.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Kinesiskan Chang Zhang flyttade till Vasa för sex år sedan för att komplettera sina sjukskötarstudier. Nu arbetar hon på den onkologiska avdelningen vid Vasa centralsjukhus och planerar att bli kvar i Finland åtminstone tillsvidare. Beroende på vilket språk patienten använder arbetar hon antingen på svenska eller finska.

Zhang inledde sina språkstudier i svenska redan under studietiden på Novia. Studierna gick i huvudsak på engelska, och för Zhang som kan engelska var det lätt att lära sig svenska.
– Skolan arrangerade språkkurser, men jag studerade också flitigt därhemma. Jag läste tidningar och ordboken, säger Zhang.

Viktigt med praktisk erfarenhet

Enligt Zhang lär man sig ett språk bäst då man får använda det till exempel på jobbet. Vid diskussioner med patienter får jag förbättra mitt ordförråd som anknyter till sjukvården, men naturligtvis pratar vi även om vardagligare saker.

– Jag har för vana att alltid kontrollera att jag har förstått allt det som patienten har sagt, för jag vill vara säker på att jag inte har missat något, berättar Zhang.

Zhang deltar även i centralsjukhusets egna språkkurser i svenska och finska. Nu har hon avklarat utbildningsstyrelsens språkexamen i båda språken.
– Mina arbetskompisar är till oersättlig hjälp för jag kan alltid fråga dem om jag behöver hjälp i språkfrågor. De uppmuntrar mig också att prata svenska och finska.

Språket en del av kulturen

– Jag har vistats i Kina på somrarna, men tänker bli kvar i Finland åtminstone tillsvidare. Jag trivs bra i mitt arbete och arbetskulturen i Finland passar mig.
– I Finland kan man lita på arbetsgivaren. I Kina kan man aldrig veta om man till exempel måste arbeta övertid och får man lön för övertiden, säger Zhang.

Det är viktigt att lära sig språket inte bara för att göra det lättare att kommunicera utan även för att lätta anpassa sig till kulturen.
– Det är viktigt att vilja lära sig språket. Det att jag ville anpassa mig in i det finska samhället och få arbetet att löpa motiverade mig att studera språk, säger Zhang.

Text och bild: Mia-Mari Lähteenmäki

Nyt Nettilabista voi varata laboratorioajan Vaasan keskussairaalan ja Sepänkyläntien laboratorioiden lisäksi myös Laihian, Maalahden, Korsnäsin ja Vähänkyrön laboratorioihin. Näissä laboratorioissa näytteenottoon pääsee ainoastaan ajanvarauksella lukuun ottamatta päivystyspotilaita.

Helppokäyttöisen verkkopalvelun lisäksi ajanvarauksen voi tehdä puhelimitse numerosta 06 213 1626. Kun ajan varaa etukäteen, näytteenottoon ei tarvitse jonottaa, ja parhaimmillaan laboratoriokäynti on ohi viidessä minuutissa.

– Ajanvarauksella varmistetaan, että laboratoriossa asiointi sujuu joustavasti silloin, kun se potilaalle itselleen sopii, sanoo Sari Kärki, kliinisen laboratorion osastonhoitaja.

Laboratorioiden ja näytteenottojen aukioloajat:
Keskussairaalan laboratorio ma–pe 7.00–15.00
Sepänkyläntien laboratorio ma–to 8.00–15.00, pe 8.00–14.00
Laihian laboratorio ma–to 7.30–14.30, pe 7.30–14.00
Vähänkyrön näytteenotto ma ja ke klo 7.00–12.30
Maalahden laboratorio ma–pe 7.30–15.00
Korsnäsin näytteenotto to 8.00–11.30.

Hittills har det varit möjligt att boka labbtid till Vasa centralsjukhus och Smedsbyvägens laboratorier, men nu går det också att boka tid till laboratorierna i Laihela, Malax, Korsnäs och Lillkyro. Bokningen sker via Nettilab. Tid för provtagning måste alltid bokas i förväg till dessa laboratorier (gäller ej jourpatienter).

Du kan också boka tid per telefon 06 213 1626. Genom att boka tid slipper du köa till provtagningen och i bästa fall är laboratoriebesöket över på fem minuter.

– Då du bokar tid förlöper besöket smidigt och när det passar dig bäst, säger avdelningsskötare Sari Kärki på kliniska laboratoriet.

Öppettider vid laboratorier och provtagningspunkter:
Centralsjukhusets laboratorium må–fre 7.00–15.00
Smedsbyvägens laboratorium må–to 8.00–15.00, fre 8.00–14.00
Laboratoriet i Laihela må–to 7.30–14.30, fre 7.30–14.00
Provtagningen i Lillkyro må och ons kl. 7.00–12.30
Laboratoriet i Malax må–fre 7.30–15.00
Provtagningen i Korsnäs torsdagar 8.00–11.30

Tiesitkö, että ruoka ja vedenjuonti ovat A ja O, jotta rintamaitoa syntyy riittävästi? Imettäessä on tärkeää juoda noin kolme litraa vettä ja syödä kolme lämmintä ateriaa ja viisi välipalaa päivittäin. Viides välipala kannattaa nauttia yöllä imetyksen tai lypsämisen yhteydessä.

Me imetyspoliklinikalla autamme kaikissa imetykseen liittyvissä kysymyksissä. Me ohjaamme ja tuemme, jotta äidit pääsevät imetyksessä hyvin alkuun ja että täysimetystä pystyttäisiin jatkamaan puoli vuotta ja osittaisimetystä siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Olemme käytettävissä ongelmatilanteissa: jos imeminen ei tunnu luonnistuvan tai jos rintoihin tulee tulehdus, sieni-infektio tai paiseita.

Yleisimmät imetysongelmat liittyvät

• maitotiehyttukoksiin/rintatulehduksiin
• haavaisiin nänneihin
• painonhallintaan – riittääkö maito?
• oikeaan imuotteeseen

Vaasan keskussairaalan imetyspoliklinikka sijaitsee A-rakennuksen 8. kerroksessa ja on auki maanantaisin ja torstaisin. Ajan voi varata numerosta 044 323 2072, juuri ennen kotiinlähtöä synnytys- tai lastenosastolta tai neuvolan kautta. Jos äidin edelliset imetykset ovat olleet todella ongelmallisia, neuvolassa voidaan kirjoittaa lähete poliklinikalle jo raskausaikana, jotta imetystä varten voidaan laatia suunnitelma.

Toivomme täydestä sydämestämme, että kynnys ottaa meihin yhteyttä ongelmatilanteissa tuntuu matalalta. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita keskustelemaan imetyksestä kanssamme!

Sussi Strömfors, kätilö/imetyskoordinaattori
Mira Laitinen, kätilö/imetysohjaaja

Visste du att mat och vatten är A och O för att ha tillräckligt med egen bröstmjölk? När man ammar är det viktigt att dricka cirka tre liter vatten per dag, och äta tre varma mål mat och fem mellanmål om dagen. Det femte mellanmålet borde ätas nattetid vid amning eller pumpning.

Vi på amningspolikliniken hjälper till i allehanda frågor som berör amning. Vi handleder och stöder mammor till en god amningsstart, och i mån av möjlighet helamning i sex månader samt delamning i över ett års ålder. Vi står till tjänst i problemsituationer, t.ex. vid sugproblematik, bröstinflammationer, svamp eller bröstabscesser.

De flesta amningsdilemman berör:

• mjölkstockning/bröstinflammation
• såriga bröstvårtor
• viktkontroller – har mamman tillräckligt med mjölk
• rätt suggrepp

Vasa centralsjukhus amningspoliklinik finns på avdelning A8 och har öppet måndagar och torsdagar. Tider kan bokas via amningsstödtelefon 044 323 2072, eller strax innan hemfärd från förlossningsavdelningen, barnavdelningen eller så kan man boka via rådgivningens personal. Om mamman haft stora problem vid tidigare amningar kan en remiss skrivas ut från rådgivningen redan under graviditeten för att skapa en amningsplan.

Vi hoppas av hela hjärtat att tröskeln känns låg för alla att kontakta oss för att få råd i problemsituationer. Ni är alla hjärtligt välkomna att diskutera amningen med oss!

Sussi Strömfors, barnmorska/amningskoordinator
Mira Laitinen, barnmorska/amningsutbildare

”Vi byråsekreterare använder våra civilkläder på jobbet, så jag får klä mig enligt min egen stil. Det viktigaste med tanke på klädseln i mitt arbete är att kläderna är prydliga och bekväma. Det samma gäller skorna. Jag har nu börjar stå mera i mitt arbete efter att jag fick ett elektriskt arbetsbord, som lätt kan höjas och sänkas efter behov. Bekväma skor blir då ännu viktigare eftersom fötterna blir trötta om man står i dåliga skor hela dagen.”

”Toimistosihteerit käyttävät töissä omia vaatteitaan, joten saan pukeutua oman tyylini mukaan. Mielestäni toimistopukeutumisessa tärkeintä on vaatteiden siisteys ja mukavuus. Sama pätee myös kenkiin. Olen alkanut tehdä töitä seisten, kun sain sähköisen työpöydän, jonka korkeutta voi muuttaa. Seistessä kenkien mukavuudella on erityistä merkitystä, sillä jalat väsyvät huonoissa kengissä.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

”Servicemän kan kännas igen på vår typiska gula jacka. Under den måste vi ha en gul t-skjorta, om inte jackan behövs på grund av vädret. Dessutom hör arbetsbyxor och handskar till utrustningen. Jag använder mina egna skor, för som sommararbetare behöver man inte använda skyddsskor. Kepsen är också min egen. Den rekommenderas att ha på sig vid utomhusarbete.”

”Huoltomiehillä on tyypillisesti keltainen takki, josta meidät tunnistaa. Sen alla on oltava keltainen t-paita, jos ei tarvitse sään puolesta takkia. Lisäksi vaatetukseen kuuluvat työhousut ja -hanskat. Minulla on omat kengät, sillä kesätyöläisen ei tarvitse käyttää turvakenkiä. Lippis on myös omani. Sen käyttöä suositellaan ulkotöissä.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Vete, korn och råg undviks som aldrig förr – inte bara av celiakier utan också andra överkänsliga. Matsmältningsbesvär som gaser och buksvullnad tolkas ändå ofta felaktigt som glutenintolerans eller glutensensitivitet.

Allt fler väljer att undvika gluten, eftersom de mår bättre av en glutenfri kost. För celiakier är detta inget val, utan ett måste.

– Celiakier måste helt undvika all kost och ingredienser som innehåller dessa produkter, säger överläkare och gastroenterolog Christian Nielsen på Vasa centralsjukhus.

Celiaki är en genetiskt betingad sjukdom, där gluten förekommande i vete, korn och råg orsakar en inflammationsreaktion i tunntarmens slemhinna, som sedan ger upphov till skada på tarmluddet. Symtomen kan vara allt från påtaglig avmagring och diarré till inga alls. Lindriga mag- och tarmproblem, som luftbesvär och orolig mage är vanligast.

 Glutensensitivitet har inte ännu erkänts som en regelrätt sjukdom.

Det gäller dock att skilja på celiaki, som också kallas glutenintolerans, och glutensensitivitet.

– Glutensensitivitet är en åkomma som inte ännu är fullständigt ”erkänd” i dagsläget – det finns i dag inga objektiva undersökningar som kan fastställa en sådan diagnos. Vid glutensensitivitet får den drabbade påtagliga symtom av produkter innehållande gluten. Besvären påminner mycket om symtomen vid celiaki: gasbesvär, buksvullnad, magkramper och eventuellt lös mage eller diarré. Hos glutensensitiva kan man däremot inte påvisa någon inflammation eller skada av tarmluddet, säger Nielsen.

– Gastroskopi kan vara rätt obehagligt för patienten. Vi behov kan vi bedöva svalget för att lindra kväljningsreflexen och ge smärt- och ångestdämpande medicin, säger gastroenterolog Christian Nielsen.

Kolhydrater boven i dramat?

De senaste årens forskningsresultat har väckt misstanke om att det inte är gluten som orsakar symtom, utan så kallade FODMAP-kolhydrater som finns i spannmål.

– I glutenfria produkter finns det färre av dessa kolhydrater. Saken är alltså inte helt entydig.

Många tror ofta att de är känsliga för gluten, fastän problemet egentligen kanske i fösta hand beror på FODMAP-kolhydrater eller stress och oregelbundna, hastiga måltider.

– Det kan också röra sig om IBS (irritable bowel syndrome, kolon irritabile), det vill säga känslig tarm, som 15-20 procent av finländarna lider av. Symtomen är liknande: svullen mage, magont som lättar efter att tarmen tömts, gasbesvär, växlande diarré och förstoppning. Sjukdomen är vanligare bland kvinnor.

Att frivilligt välja en glutenfri kost har trots allt inga negativa följder.

– Så länge kosten i övrigt är mångsidig torde det inte innebära några problem, säger Nielsen.

En kost utan FODMAP-kolhydrater kan också hjälpa dem som lider av irritabel tarm.

FODMAP-kolhydrater finns i bland annat baljväxter, lökväxter, kål, sötsaker som innehåller xylitol och sorbitol, spannmålsprodukter av vete, råg och korn.

Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen.

Pålitliga snabbtest

Diagnosticeringen av celiaki inleds med blodprov för att finna så kallade celiaki-antikroppar i blodet.

– Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen. Ifall tarmluddet är skadat och typiska inflammationsceller påvisas är diagnosen klar.

Slutligen görs en kontrollundersökning efter ett till två år med glutenfri diet, för att säkerställa att tarmluddet har repat sig. Den som tror sig lida av celiaki bör i första hand söka sig till sin egen hälsovårdscentral eller arbetshälsovården för att få misstanken bekräftad.

– Det går även att köpa rätt pålitliga snabbtest från apoteket där man med hjälp av en droppe blod från fingret kan påvisa positivitet för celiakiantikroppar, tipsar Nielsen.

I Finland tros närmare två procent av befolkningen lida av celiaki.

– Möjligen har celiaki blivit något vanligare, men främst är det diagnostiken som har förbättrats och fler fall hittas.

För glutensensitivitet finns dessvärre inga diagnostiska verktyg i dagsläget.

Patienten får svälja en slang med en fiberoptisk kamera, som sedan tar bilder av exempelvis magsäcken. På detta sätt kan orsaken till flera varierande åkommor ringas in, t.ex. halsbränna, blödningar och oklar avmagring.

– Antikroppar i blodet eller skada på tarmluddet kan nämligen inte påvisas vid glutensensitivitet. Ifall en glutenfattig eller glutenfri diet ger symtomfrihet ser vi inget medicinskt hinder för att gå in för en sådan. Troligtvis behöver dieten inte vara lika strikt som vid celiaki.

Det finns heller inga diagnostiska verktyg för att skilja på IBS, det vill säga känslig mage, och glutensensitivitet.

Glutenfritt välkänt i Finland

Hos 98 procent av celiakierna kan inflammationen i vävnaderna och tarmen botas genom glutenfri kost. Dieten bör dock vara livslång för celiakier, inflammationen återkommer ifall gluten återintroduceras.

– Noggrannheten med dieten kan orsaka en del frågor och besvär vid restaurangbesök eller besök hos vänner. Finland är dock det land i världen där celiaki är mest känd, och i restauranger och affärer är begreppet glutenfri välbekant. Den största utmaningen är nog vistelser utomlands, konstaterar Nielsen.

En groende misstanke om celiaki bör tas på allvar. Obehandlad celiaki ökar nämligen risken för bland annat ledbesvär, trötthet och depression, benskörhet (osteoporos), leverinflammation samt i ovanliga fall tunntarmscancer.

Text: Charlotta Järf | Bilder: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 1/2015. Läs hela tidningen på vår webbplats!

Ihmiset karttavat vehnää, ohraa ja ruista enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain keliaakikot vaan myös muut herkistyneet. Ruuansulatushäiriöt, kuten ilmavaivat tai vatsan turvotus, tulkitaan usein virheellisesti keliakiaksi tai gluteeniherkkyydeksi.

Yhä useampi välttää gluteenia, sillä he voivat paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliaakikolle kyse ei ole valinnasta vaan pakosta.

– Keliaakikkojen on poistettava ruokavaliosta kaikki, mikä sisältää gluteenia, kertoo Christian Nielsen, ylilääkäri ja gastroenterologi Vaasan keskussairaalasta.

Keliakia on geneettinen sairaus. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa oleva gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion keliaakikon ohutsuolen limakalvolla, mikä puolestaan vaurioittaa suolinukkaa. Oireina voi olla esimerkiksi tahatonta laihtumista tai ripulia, mutta tauti voi olla myös täysin oireeton. Tavallisimpia oireita ovat lievät vatsa- ja suolisto-ongelmat, kuten ilmavaivat ja herkkä vatsa.

 Gluteeniherkkyyttä ei ole vielä täysin tunnustettu sairaudeksi.

Keliakiaa eli gluteeni-intoleranssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa gluteeniherkkyyteen.

– Gluteeniherkkyys on sairaus, joka ei ole vielä nykyisin täysin ”tunnustettu”: käytössä ei ole objektiivisia tutkimuksia, joilla diagnoosi voitaisiin vahvistaa. Gluteeniherkkä saa gluteenia sisältävistä tuotteista selviä oireita, jotka muistuttavat paljon keliakiaa: ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakrampit ja mahdollisesti löysä vatsa tai ripuli. Gluteeniherkältä ei kuitenkaan löydy ohutsuolen tulehdusta eikä suolinukka ole vaurioitunut, Nielsen sanoo.

– Gastroskopinen tutkimus saattaa tuntua potilaasta ikävältä. Tarvittaessa voimme puuduttaa nielun vähentääksemme oksennusrefleksiä sekä antaa rauhoittavaa ja kipua vähentävää lääkitystä, sanoo gastroenterologi Christian Nielsen.

Kaiken takana ovatkin hiilihydraatit?

Viime vuosien tutkimustulokset ovat herättäneet epäilyn siitä, ettei vatsaoireita aiheuttaisikaan gluteeni vaan niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit, joita on myös viljassa.

– Gluteenittomissa tuotteissa näitä hiilihydraatteja on vähemmän. Asia ei siis ole täysin yksiselitteinen, Nielsen kuvailee.

Monet uskovat olevansa herkkiä gluteenille, vaikka ongelma saattaakin johtua FODMAP-hiilihydraateista tai stressistä ja epäsäännöllisistä, kiireessä nautituista aterioista.

– Kyse voi olla myös IBS:stä (irritable bowel syndrome, kolon irritabile) eli ärtyvän suolen oireyhtymästä, josta kärsii noin 15–20 prosenttia suomalaisista. Oireet ovat samantapaiset: vatsan turvotus, ilmavaivat, vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, mahakipu, joka helpottaa suolen tyhjentämisen jälkeen. Sairaus on yleisempi naisilla.

Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole kielteisiä seurauksia, joten sille voi halutessaan siirtyä vapaaehtoisestikin.

– Jos syö muutoin monipuolisesti, siitä ei pitäisi aiheutua mitään ongelmia, Nielsen sanoo.

Myös FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio voi auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. FODMAP-hiilihydraatteja on muun muassa palkokasveissa, sipulissa, kaalissa, ksylitolia ja sorbitolia sisältävissä makeisissa sekä vehnää, ruista tai ohraa sisältävissä viljatuotteissa.

Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta.

Luotettava pikatesti

Keliakiaepäilyn tutkiminen aloitetaan verikokeella, josta selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita.

– Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta. Jos suolinukka on vaurioitunut ja tyypillisiä tulehdussoluja löytyy, diagnoosi on selvä.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla on oltu 1–2 vuotta, varmistetaan tarkistuskäynnillä, että suolinukka on tervehtynyt.

Jos epäilee sairastavansa keliakiaa, on asian selvittämiseksi hakeuduttava ensisijaisesti omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

– Apteekista voi myös ostaa melko luotettavan pikatestin, jossa sormenpäästä otetun veripisaran avulla selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita, Nielsen vinkkaa.

Arvioidaan, että lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tauti on saattanut jonkin verran yleistyä, mutta suuri määrä johtuu ennen kaikkea tutkimusmenetelmien kehittymisestä: nykyään suurempi osa tapauksista löydetään.

Sen sijaan gluteeniherkkyyden diagnosoimiseen ei valitettavasti ole vielä menetelmiä.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

– Gluteeniherkillä ei nimittäin ole vasta-aineita veressä eikä heidän suolinukkansa ole vaurioitunut. Jos gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio poistaa oireet, ei gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiselle ole lääketieteellistä estettä. Ruokavalion ei luultavasti tarvitse olla niin ehdoton kuin keliaakikolla, Christian Nielsen kertoo.

Myöskään gluteeniherkkyyden ja herkän vatsan (IBS) erottamiseksi toisistaan ei ole olemassa diagnostisia menetelmiä.

Gluteeniton on tuttu juttu Suomessa

Gluteeniton ruokavalio parantaa kudoksissa ja suolistossa piilevän tulehduksen noin 98 prosentilla keliaakikoista. Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko loppuelämä, muutoin tulehdus uusiutuu.

– Koska ruokavalio on näin ehdoton, se voi aiheuttaa päänvaivaa ravintolassa tai ystävien luona kyläillessä. Suomessa keliakia tunnetaan kuitenkin parhaiten maailmassa, joten ravintoloissa ja kaupoissa käsite on tuttu. Haasteellisinta on oleskelu ulkomailla, Nielsen toteaa.

Keliakiaepäily on otettava tosissaan. Hoitamaton keliakia voi nimittäin aiheuttaa nivelvaivoja, väsymystä ja masennusta, osteoporoosia, maksatulehduksen ja joskus harvoin ohutsuolen syöpää.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Artikkeli julkaistiin alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 1/2015. Lue koko lehti verkkosivuiltamme!

Sairaalamme slogan on ”Hyvässä hoidossa”. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta se tarkoittaa tutkimuksiin perustuvaa ja ajantasaista hoitoa, joka toteutetaan laadukkaasti ja turvallisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilaat vain ottaisivat tarjotun hoidon vastaan passiivisesti. Päinvastoin: parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi potilaan ja omaisten odotetaan osallistuvan hoitoon aktiivisesti.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannustamme potilaita kysymään hoidon tarkoituksesta ja tavoitteista. Keskustelemme myös mielellämme potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Kun hoitoalan ammattilaiset kertovat potilaalle tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistautumisesta, on hyvin tärkeää, että potilaat ymmärtävät, miksi annettuja ohjeita on noudatettava ja mitä saattaa tapahtua, jos ohjeita ei ole noudatettu. Yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen on siis tiimityötä.

Olemme laatineet potilaille oppaan, jossa kerromme mitä seikkoja potilaan on hyvä tuoda esiin saapuessaan hoitoon sairaalaan. Oppaaseen kannattaa tutustua jo ennen sairaalaan tuloa.

Potilaana ollessasi muista ainakin nämä:

1. Kerro, mihin vaivaan tarvitset hoitoa.
2. Kysy, mitä sinulle tehtävillä tutkimuksilla pyritään selvittämään.
3. Pidä huolta, että henkilöllisyytesi varmistetaan ennen sinulle tehtäviä toimenpiteitä.
4. Kerro, jos sinulla on kipuja.
5. Varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista.
6. Kerro, jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia.
7. Jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä henkilökunnalle välittömästi.
8. Kysy, miten hoitosi on tarkoitus jatkua.

Mari Plukka
potilasturvallisuuskoordinoija
Vaasan keskussairaala

Sjukhusets slogan är ”I goda händer”. Betraktat från vårdpersonalens perspektiv betyder det här en evidensbaserad och modern vård som genomförs på ett högklassigt och säkert sätt. Det här betyder emellertid inte att patienterna passivt ska ta emot den erbjudna vården. Tvärtemot – för att uppnå ett så bra resultat som möjligt förväntas patienten och anhöriga själva aktivt engagera sig i vården.

Det här betyder bland annat att vi uppmuntrar våra patienter att ställa frågor om syftet och målet med vården. Vi diskuterar också gärna frågor som berör vården av patienten. Gällande förberedelser inför undersökningar och ingrepp är det ofantligt viktigt att patienten förstår vårdpersonalens instruktioner, och varför det är viktigt att följa anvisningarna och vad som kan inträffa om så inte sker. Samarbete krävs alltså för att uppnå det gemensamma målet.

Vi har sammanställt en patientguide där vi listar vad patienten bör komma ihåg när han eller hon kommer till sjukhuset för vård. Det lönar sig att bekanta sig med guiden redan innan sjukhusbesöket.

Som patient bör du komma ihåg åtminstone följande:

1. Uppge för vilken åkomma du söker vård.
2. Fråga vad vi försöker utreda då vi undersöker dig.
3. Försäkra dig om att vi kollar din identitet innan vi behandlar dig.
4. Säg till om du har smärtor.
5. Försäkra dig om att du får reda på resultatet av dina undersökningar.
6. Säg till om du är orolig eller misstänksam gällande något.
7. Om du upplever att det skett ett vårdmisstag, meddela omedelbart personalen.
8. Fråga hur din vård planeras fortsätta.

Mari Plukka
patientsäkerhetskoordinerare
Vasa centralsjukhus

”Ofta tror folk att vi hör till vårdpersonalen på barnavdelningen eftersom vi klär oss på samma sätt. På jobbet använder vi våra egna skor. De måste vara bekväma så man orkar gå i dem hela dagen och därför får de inte vara hala. Dessutom har vi några blusalternativ att välja mellan. Den vita skjortan har fickor, som är bra för att förvara exempelvis pennor.”

”Monesti lastenosastolla luullaan, että olemme osa hoitohenkilökuntaa, koska meillä on samanlainen vaatetus. Töissä käytämme omia kenkiä. Niiden on oltava mukavat, että niillä jaksaa koko päivän kulkea. Niillä ei pitäisi joutua liukastelemaan. Lisäksi meillä on muutamia paitavaihtoehtoja. Valkoisessa paidassa on taskut, joissa on kätevää säilyttää esimerkiksi kyniä.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Läkaren finns på tråden under telefontider

För att vårdarbetet ska löpa så smidigt som möjligt har polikliniker, läkare och skötare bestämda telefontider. Med en telefontid avses en bestämd dag och tid då ifrågavarande person eller enhet kan nås per telefon. Under övriga tider koncentrerar sig personalen på att vårda patienter.

Till en del personer och enheter kan man bara lämna ett ringbud. Och då kan de ringa tillbaka då vårdarbetet tillåter det.

Telefontiderna hittas under respektive enhets kontaktuppgifter på centralsjukhuset webbsidor. Även personalen på telefonväxeln (tfn 06 213 1111) berättar gärna om när ifrågavarande person eller enhet kan nås.

Läs också: Telefontider gör poliklinikernas telefontrafik smidigare

Puhelinaikana lääkäri on langan päässä

Jotta hoitotyö sujuisi mahdollisimman juohevasti, poliklinikoilla, lääkäreillä ja hoitajilla on puhelinaikoja. Puhelinajalla tarkoitetaan tiettyä päivää ja kellonaikaa, jolloin kyseisen henkilön tai yksikön tavoittaa puhelimitse. Muina aikoina henkilökunta keskittyy potilaiden hoitamiseen.

Joillekin voi jättää ainoastaan soittopyynnön. Näin he voivat soittaa takaisin silloin, kun hoitotyö antaa myöten.

Puhelinajat löytyvät kunkin yksikön yhteystiedoista keskussairaalan verkkosivuilta. Myös puhelinvaihteen henkilökunta (puh. 06 213 1111) kertoo mielellään, milloin kenenkin tavoittaa.

Lue myös: Puhelinajat sujuvoittavat poliklinikoiden puhelinliikennettä

Onnistunut kohtaaminen on tärkeää, jotta potilas ja omaiset tuntisivat olonsa turvalliseksi. Kun potilas tuntee olonsa turvalliseksi, hän voi rauhassa luottaa siihen, että hän saa hoitohenkilöstöltä hyvää hoitoa.

Potilasturvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat potilaan kannalta monet, tärkeät tekijät. Potilaskeskeinen hoito tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitaja kuuntelee potilasta, jolloin potilas tuntee osallistuvansa sairautensa hoitoon. Kuunteleminen kertoo siitä, että hoitaja todella näkee yksittäisen potilaan; kuulee ja näkee hänen toiveensa, tarpeensa, tietonsa ja kokemuksensa.

Potilaalle hyvä hoito merkitsee sitä, että ihminen huomioidaan kokonaisuutena: fyysisen puolen lisäksi huomioidaan myös psyykkinen, henkinen ja hengellinen puoli. Jokainen potilas on yksilö, jolla on laaja-alaista kokemusta mahdollisesti pitkäaikaisesta sairaudesta. Potilaalla on paljon tietoa, ja hän on ikään kuin oman sairautensa asiantuntija, minkä hoitajat voisivatkin useammin muistaa ollessaan potilaiden kanssa tekemisissä.

Monenlaista turvallisuutta

Turvallinen hoito koostuu monesta eri asiasta. Potilaan kannalta kyse voi olla kuitenkin pienestä seikasta – kuten siitä, että hänellä on tiedossa puhelinnumero, johon voi soittaa, jos on jotain kysyttävää sairaudesta. Turvallinen hoito voi merkitä sitäkin, että potilaalla on mahdollisuus käyttää erilaisia psyykkiseen tukeen liittyviä palveluita kuten kuraattoria, psykologia tai terapeuttia.

Sen sijaan turvattomuuden tunne saattaa syntyä, jos potilas ei tiedä, mistä tietoa saa, miten järjestelmä toimii tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Tiedon välittäminen onkin tärkeä osa hoitoa. Mitä enemmän potilas tietää vaikkapa tutkimuksesta, leikkauksesta tai sairaudesta, sitä rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi potilas kokee olonsa.

Turvallinen hoito merkitsee myös sitä, että potilaalla on mahdollisuus saada hoitoa nopeasti. Tämä ei koske vain hätätilanteita tai onnettomuuksia vaan myös vakavia sairauksia, joita hoidettaessa odotusajat saattavat olla valitettavan pitkiä. Pitkien odotusaikojen myötä potilaan turvallisuudentunne usein häviää, ja hän kokee katoavansa massaan.

Annetun informaation ymmärtäminen

Joskus tiedonkulussa voi olla puutteita ja silloin järkkyvät sekä potilasturvallisuus että potilaan kokema turvallisuudentunne. Kun potilas ja lääkäri kohtaavat, syntyy yhteistyön ja turvallisuuden ilmapiiri, jossa potilas tuntee voivansa esittää lisäkysymyksiä ja jossa lääkäri pystyy lukemaan potilaan ilmeistä, onko potilas ymmärtänyt sanotun.

Potilaalle on tärkeää, että hän voi ottaa omaisen mukaan esimerkiksi lääkärikäynnille. Kun sekä potilas että hänen omaisensa kuulevat sen mitä sairaalakäynnillä sanotaan, molemmille syntyy turvallisuudentunne, kun potilas ei ole siellä yksin. Potilas ei aina muista kaikkea lääkärikäynnillä sanottua, niin tärkeää kuin käynnin aikana annettu informaatio onkin. Kun omainen on mukana kuuntelemassa ja kyselemässä, tieto saavuttaa useamman kuin yhden henkilön. Turvallisuudentunne säilyy kotiin saakka, kun potilas voi siellä keskustella käynnillä mukana olleen omaisensa kanssa. Potilaan turvallisuudentunnetta lisää myös tiedon antaminen sekä suullisesti että kirjallisesti.

Potilaan on tärkeää tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Tiedonvälitystä parantaa myös se, että potilaalle annetaan riittävästi aikaa kysymysten esittämiseen ja asioiden pohtimiseen. Tämä on esimerkki hyvästä potilasviestinnästä. Potilaalle on tärkeää myös se, että hän saa hoitohenkilöstöltä mahdollisimman rehellisiä vastauksia.

Eva-Maria Strömsholm
asiakasraadin jäsen, luokanopettaja, kehityspsykologi ja potilas

Teksti on julkaistu alun perin sairaanhoitopiirin ammattilaisille jaettavan potilasturvallisuustiedotteen numerossa 1/2015.

Ett gott bemötande inom vården är viktigt för att patienten och de anhöriga ska kunna känna sig trygga. När patienten känner sig trygg är han lugn och förlitar sig mer på den goda vården som vårdpersonalen kan ge.

Från patientsynvinkel finns det många viktiga faktorer som inverkar på patientsäkerheten och trygghetskänslan inom vården.

Att en vårdare lyssnar på patienten utgör en del av den patientcentrerade vården, där patienten känner sig delaktig i sin egen sjukdom och vården av den. Att lyssna betyder att vårdaren verkligen ser den enskilda patienten och dennes önskemål och behov, kunskap och erfarenheter.

För patienten innebär en god vård att hela människan tas i beaktande, alltså inte endast det fysiska utan även det psykiska, mentala och själsliga. Alla patienter är olika och har en bred erfarenhet av en eventuellt långvarig sjukdom. Patienten har en stor kunskap och är så att säga expert på sin egen sjukdom, vilket är något vårdaren kunde bli bättre på att komma ihåg vid patientkontakterna.

Olika former av trygghet

En trygg vård består av många olika aspekter, men från en patientsynvinkel kan det även röra sig om mindre saker, som att ha ett telefonnummer nära till hands dit det går att ringa om man har frågor kring sin sjukdom. En trygg vård kan även innebära att patienten har tillgång till psykiskt stöd av olika slag så som kurator, psykolog eller terapeut.

För en patient kan otrygghet handla om att inte veta, att inte ha tillgång till information och att inte känna till hur systemet fungerar och vad som kommer att hända. Därför är informationsgivningen en viktig del av vården. Ju mer patienten vet och ju mer info patienten har om exempelvis en undersökning, operation eller sjukdom, desto lugnare och tryggare blir patienten. Med andra ord är information någonting som också ger patienterna trygghet i vården.

En trygg vård innebär även att patienten ska ha möjlighet att snabbt få vård i olika situationer. Detta gäller inte enbart akuta situationer, trauma, olyckor eller liknande, utan också allvarliga sjukdomar där väntetiderna tyvärr är för långa. I och med de långa väntetiderna känner patienterna ofta att tryggheten försvinner och att man som patient försvinner i mängden.

Att förstå informationen som ges

Ibland kan det förekomma brister i informationsgången och då rubbas både patienttryggheten och även säkerheten. När en patient och en läkare möts skapas ett samarbete, en trygghet, en förståelse där patienten kan ställa följdfrågor och läkaren kan avläsa patientens ansiktsuttryck och få reda på om patienten förstått det som just blivit sagt.

För patienten är det också av stor vikt och en trygghet att få ha med sig en anhörig vid till exempel läkarbesök. När både patienten och dennes anhöriga hör det som sägs under sjukhusbesöket uppstår en trygghet hos dem båda, då patienten inte är ensam med vårdgivaren. Som patient kommer man ofta inte ihåg allt som sagts under exempelvis ett läkarbesök, men informationen som ges under besöket är viktig. Att ha med sig en anhörig som också lyssnar och ställer frågor gör att informationen når fler än en. Tryggheten finns kvar även när patienten kommer hem och kan diskutera besöket med den som varit med. Att ge information både muntligt och skriftligt är någonting som också utökar patienternas trygghet inom vården.

För patientens del är det viktigt att känna sig både sedd och hörd. Att få den tid man behöver för att ställa sina frågor och reda ut funderingar gör att informationen också kommer fram på ett bra sätt. Detta är ett exempel på en god patientinformation. Det är också viktigt för en patient att få så ärliga svar som möjligt av vårdpersonalen.

Eva-Maria Strömsholm
medlem i kundrådet, klasslärare, utvecklingspsykolog och patient

Texten har ursprungligen publicerats i Patientsäkerhetsmeddelande 1/2015 som delas ut till vårdpersonalen inom sjukvårdsdistriktet.

”Klädseln har jag fått från sjukhuset och den liknar vårdpersonalens klädsel mycket. Många anstaltsvårdare har sandaler eller motsvarande lämpliga arbetsskor på sig. Jag använder de här svarta skorna ändå eftersom de är så bekväma. Samtidigt är de lätta både ute och inne. Det finns inga anvisningar som gäller håret men jag anser i alla fall att då man jobbar är det bra att sätta upp långt hår.”

”Koko päälläni oleva vaatekerta on sairaalalta ja se muistuttaa suuresti hoitohenkilökunnan vaatetusta. Monilla laitoshuoltajilla on sandaalit tai muut vastaavat ammattimaiset työkengät. Minä käytän kuitenkin näitä mustia kenkiä, koska ne ovat niin mukavat. Samalla niillä on helppo kulkea sekä ulkona että sisällä. Hiuksista ei ole minua ohjeistettu, mutta koen, että ne on silti hyvä olla töissä kiinni.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Edellisestä blogikirjoituksestani on aivan huomaamatta vierähtänyt jo yli vuosi! Silloin kirjoittelin kansliatyöstäni ja vertasin sitä jongleeraamiseen mehiläispesässä. Tuo keksimäni vertaus pitää edelleen täysin kutinsa! Hommaa on helpottanut huomattavasti kuitenkin se, että olen kehittynyt paremmaksi ”jongleeraajaksi”. Oli hauska jälleen lukea, miten olinkaan kansliatöitä kovasti jännittänyt etukäteen, ja kaikki oli kuitenkin mennyt aivan hyvin. Niistä ajoista on jo tosiaan vierähtänyt tovi, ja nykyään ”luukulla” olemisesta onkin tullut olennainen osa jokapäiväistä työnkuvaani.

Merkittävin tapahtuma tässä vuoden aikana on kuitenkin ollut se, että me osastonsihteerit olemme nykyään kaikki saman yksikön alaisuudessa, nimittäin Osastonsihteeripalveluiden. Sairaalassamme on osastonsihteereitä yli 150 joten mistään pienestä muutoksesta ei suinkaan ole kyse! Kauan suunniteltu kirjoituskeskus on myös aloitellut toimintaansa. Kaikkia osastonsihteereitä ei tietysti ole tarpeellista keskukseen siirtää, sillä osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan sihteereitä esimerkiksi vastaanottamaan potilaita.

Lähde: Shutterstock

Sisätautien polilla on ollut parin viikon ajan supistettu toiminta, joka käytännössä on tarkoittanut suljettuja vastaanottoja ja tavallista pienempää potilasmäärää. Oman polin saneluja oli siis vähemmän kirjoitettavana ja sen vuoksi pääsin hetkeksi syventymään silmätautien maailmaan. Sanasto olikin varsin erilaista mihin olin sisätautien polilla tottunut ja uutta opeteltavaa riitti. Alun totaalisen turhautumisen jälkeen oli kuitenkin mukavaa tuntea onnistumisen ja osaamisen riemua!

Kesäloman yhteydessä kävin ystäväni houkuttelemana ensimmäistä kertaa tansseissa: ennakkoluulojen heittäminen romukoppaan kannatti ja ilta oli yksi lomani parhaista! Välillä on siis hyvä uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin!

Uuteen heittäytymisen lisäksi myös akkujen lataaminen on tärkeää.  Rentouttavan kesäloman ja polin supistetun toiminnan ansiosta on tuleva kiireinen syksy varmasti helpompi ottaa vastaan :)

Yössä soi Americano, Americano, Americano,
oikein arvasin sen, tätä laulua mä noin vaan koskaan unhoittaisi en,
sitä vain mä hyräilen, aina vain mä hyräilen..

Ystävällisin terveisin

Katja Saari, osastonsihteeri

Möt 6-åriga tvillingarna Tiger och Taica, sjukhusets senaste fotomodeller, som fick testa på blodprovstagning på låtsas i sjukhusets laboratorium.

Torsdag 3.9 var en stor dag för de två tvillingarna från Gustavsborgs daghem i Vasa. Tiger och Taica Wartiovaara hade fått äran att ställa upp som Vasa centralsjukhus fotomodeller för en dag. Bilderna ska senare användas i olika sammanhang i sjukhusets kommunikationsmaterial.

När proffsfotografen Katja Lösönen anlände stod Tiger och Taica ivrigt och väntade utanför sjukhusets huvudingång med en påse fylld med olika slags kläder, så det skulle ha räckt för ett halvt år framåt. En fotomodell måste ju ha rätt mundering på sig!

Tiger och Taica, vad var det roligaste med att jobba som modell för en dag?

• Det bästa var nog då de tappade blodet ur vår mamma. Det såg riktigt spännande ut, och jag var glad att man bara tog mitt blod på skoj, säger Tiger lyckligt.

Taica inflikar att presentburken nog vann över allt annat.

• Jag fick ju en leksakselefant som kan tas i bitar! Nu ska jag sy en kudde och ett täcke åt den så får den ligga i en alldeles egen sjukhussäng.

Skulle ni själva vilja arbeta på sjukhuset en dag?

• Jag vill gärna bli en doktor, säger Taica, men till min mottagning får bara djur komma, går det bra? Helst sköter jag små, gulliga kattungar, Tiger kan ta hand om spindlarna.

• Jag kan nog bli ambulansförare, tillägger Tiger, för då får man ha gasen i bottnen, men helst av allt vill jag köra racertävling med vattenskoter

Var det spännande att bli fotograferad?

• Nej, jag tänkte bara på presentburken, hur svårt det skulle bli att välja något ur den. Till slut fick jag en blå géle-dinosaurie, det var en bra belöning då man jobbat hårt, säger Tiger.

• Jag glömde också kameran, speciellt i lekrummet, för där fanns härliga baby-klossar och ritpapper. När får jag komma på nytt?

Camilla Järf-Wartiovaara

Kommunikationsplanerare

Vasa centralsjukhus