Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä on vähennetty paperin kulutusta huomattavasti lokakuun alusta, sillä kaikkia potilastietoja ei enää entiseen tapaan tulosteta arkistoon. Paperitulosteet ovat viime vuosien aikana korvautuneet sähköisillä järjestelmillä, sillä esimerkiksi elektroniset lähetteet ja Nettilab ovat vähentäneet tulostamista.

Potilastietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittyminen parantavat potilastietojen ajantasaisuutta. Papereiden tulostaminen ja järjesteleminen ovat aiemmin vaatineet myös enemmän työaikaa.
– Sähköistyminen helpottaa potilastietojen päivittämistä, sillä tiedot löytyvät yhdestä paikasta, ja kaikki päivitykset näkyvät heti muille käyttäjille, osastonhoitaja Tanja Roivainen luettelee paperittomuuden etuja.

Potilastietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittyminen parantavat potilastietojen ajantasaisuutta.

Vaikka kaikkia asioita ei voida vielä hoitaa sähköisesti, säästetään jo nyt Roivaisen mukaan valtavat määrät paperia, sillä potilaskertomukset saattavat olla kymmenien sivujen mittaisia.
– Paperitulosteita otetaan kuitenkin edelleen potilaan hoidon kannalta välttämättömissä tilanteissa. Lisäksi potilastietoja haetaan potilasasiakirja-arkistosta erityisen tarpeen niin vaatiessa.
– Yleensä tarvittavat tulosteet liittyvät leikkaushoitoon, mutta myös ensihoidon tiedot annetaan paperilla, koska ensihoidolla ei ole vielä käytössä sähköistä järjestelmää, Roivainen kertoo.

Paperin säästämisen takana on pyrkimys ympäristöystävällisempään toimintatapaan, josta linjataan myös Vaasan keskussairaalan ympäristöraportissa. Sairaalan toiminnassa ympäristövastuu merkitsee ennen kaikkea ympäristön kannalta myönteisten toimintojen edistämistä, toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten karsimista, ympäristölle haitallisten vaikutusten vähentämistä, energian säästämistä ja ympäristölainsäädännön noudattamista toiminnassa.

Teksti: Mia-Mari Lähteenmäki | Kuva: Katja Lösönen

Yllättävä tilanne tapahtui kun saavuin töihin tänään. Se oli semmoinen pysäyttävä hetki. Kävelin mäkeä ylös parkkipaikalta työpisteeseeni, kun vastaani tuli liitäen iso lintu. En tiedä mikä lintu se oli. Oliko se haukka vai pöllö, tai kenties joku muu siivekäs.

Hetki oli pysäyttävä ja vaikuttava. Se lensi pääni korkeudella hyvin läheltä ohi, jatkoi matkaansa ja käänsi nurkan taakse parkkipaikalle. Minä seisoin paikallani ja katsoin linnun perään, jopa sen jälkeen kun se oli häipynyt näkyvistä. Tuli semmoinen tunne, että tartu tähän hetkeen. Tämä ei toistu eikä moni ole vastaavaa kokenut.

Tämä hetki pisti miettimään, mitä tämä päivä tuo tullessaan, mitä jännittävää vielä tapahtuu. Keskussairaalassa on viime aikoina ollut suuria muutoksia ja se tuo haasteita. Joka päivä on uusi, ja tuo uusia kokemuksia ja uutta oppia.

Tapaan sanoa, että se päivä, jona en opi mitään, on turha päivä. Nyt talon muutoksien myötä ei tarvitse pelätä etten oppisi jotain uutta joka päivä. Tykkään haasteista ja otan ne innolla vastaan.

Kysymykset ja ongelmat on tehty ratkottavaksi. Kun tehtävä on suoritettu onnistuneesti, on hyvä olo. Jos pystyisin haastamaan itseni työssä niin kuin vapaa-aikana, ja ottaa jokaisen tilanteen vastaan kuin tuon linnun, tarttumaan hetkeen, niin olisin onnellisessa tilassa. Tähän en pysty, en osaa. Mutta yritän kovasti elää juuri tässä hetkessä ja ottaa positiivisesti vastaan mitä eteen tulee. Ne päivät ja hetket kun tähän pystyn, koen olevani onnellisempi ja parempi työssäni asiakaspalvelussa.

Toivottaa

Carina Järvinen

puhelinvaihteenhoitaja

1472 mjukisdjur fick Vasa centralsjukhus barnavdelning ta emot idag, 13.11.2014. Mjukisdjuren har samlats in under hela hösten i regionen. Insamlingen är den tredje i ordningen och kulminerade i ett donationstillfälle på barnavdelningen. Kampanjen, som i huvudsak skett på Facebook, går ut på att samla in mjukisdjur för små patienter. Mjukisdjuren doneras till centralsjukhuset och barnavdelningen i Jakobstad.

Syftet med insamlingen är att sprida tröst och trygghet i vardagen på barnavdelningen. Även om det ibland kan kännas lite skrämmande att vistas på sjukhuset kan det bli lite mindre skrämmande om man har ett eget mjukisdjur bredvid sig. Mjukisdjuret kan sedan tas med hem. Insamlingen har fått ett positivt välkomnande av såväl barnpatienter, deras föräldrar, barnavdelningens personal som donatorerna.

– Donatorerna säger ofta att det känns fint att få hjälpa. Barnen och föräldrarna är naturligtvis belåtna då de får ett trevligt minne från sjukhusvistelsen, säger Eva-Maria Strömsholm som står bakom insamlingen.

Alla som velat komma ihåg de små barnpatienterna har kunnat delta i insamlingen. Det enda kravet som ställts är att mjukisdjuren ska vara nya, då använda leksaker kan utgöra en infektionsrisk. Donatorerna kommer från hela Finland. Även i år kom många donationer från Österbotten, men även från Åland och Nyland. En del donationer har till och med postats från utlandet.

Då insamlingen arrangerades för första gången år 2012 lyckade man samla ihop 1 065 mjukisdjur. Ifjol fick man ihop 1 100 stycken. Strömsholm förhåller sig öppen inför framtiden.

– Insamlingen har blivit viktig för många, så sannolikt kommer den att ordnas även nästa år. Men vi får ta ett år i taget, säger Strömsholm.

Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

Vaasan keskussairaalan lastenosastolle saapui tänään 13. marraskuuta 1472 kappaletta pehmoleluja, joita on kerätty koko syksyn ajan. Kolmatta kertaa järjestetty pehmolelukeräys huipentui lahjoitustilaisuuteen lastenosastolla. Pääosin Facebookin kautta levinneessä kampanjassa kerättiin pehmoleluja pienille potilaille. Pehmoleluja lahjoitettiin keskussairaalan lisäksi myös Pietarsaaren lastenosastolle.

Pehmolelukeräyksen tarkoituksena on tuoda lohtua ja turvaa lastenosaston arkeen. Välillä pelottavaltakin vaikuttavassa sairaalassa on mukavampi olla, kun vierellä on oma pehmolelu. Pehmolelun saa viedä myös kotiin. Keräys on saanut aiempien vuosien tapaan positiivisen vastaanoton niin lapsipotilailta, heidän vanhemmiltaan, lastenosaston työntekijöiltä kuin lahjoittajiltakin.

– Lahjoittajat sanovat usein, että heistä on mukavaa auttaa. Lapset ja vanhemmat ovat tietysti tyytyväisiä, kun sairaala-ajasta jää mieluinen muisto, keräyksen ideoija Eva-Maria Strömsholm kertoo.

Keräykseen on voinut osallistua kuka tahansa, joka on halunnut muistaa pieniä lapsipotilaita. Kerättävien pehmolelujen ainut vaatimus on, että ne ovat uusia, sillä käytetyissä leluissa piilee infektiovaara. Lahjoittajia on aina ollut ympäri Suomea. Tänäkin vuonna lahjoituksia tuli paljon Pohjanmaalta, mutta myös Ahvenanmaalta ja Uudeltamaalta. Osa lahjoituksista on postitettu jopa ulkomailta.

Keräys järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin pehmoleluja saatiin kerättyä 1065 kappaletta. Viime vuonna saldo oli peräti 1100 lelua. Tulevaisuuden suhteen Strömsholm on avoin.

– Keräys on muodostunut tärkeäksi monelle, joten on todennäköistä, että se järjestetään myös ensi vuonna. Katsotaan kuitenkin vuosi kerrallaan, Strömsholm sanoo.

Teksti ja kuvat: Mia-Mari Lähteenmäki

Maailman diabetespäivää on viettty vuodesta 1991 alkaen joka vuosi 14.11., insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivänä. Tavoitteena on maailmanlaajuisesti kiinnittää huomiota diabetekseen ja lisätä tietoutta, lisäksi kyseessä on myös diabeteksen kanssa elävien juhlapäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Tänä vuonna halutaan erityisesti kiinnittää huomiota ja tehdä tunnetuksi raskausdiabetesta. Lue lisää aiheesta ja tee diabeteksen riskitesti:

http://www.diabetes.fi/tyyppi2/raskausdiabetes

Päivän kunniaksi paikalliset diabetesyhdistykset, hoitoyksiköt, apteekit, terveysalan oppilaitokset ja muut mahdolliset yhteistyötahot järjestävät erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Ohessa lista kampanjaan osallistuvista apteekeista ja diabetesyhdistyksistä:

http://www.diabetes.fi/tyyppi2/kampanjan_tukijat_tekijat_ja_materiaalit

Teksti: Annemari Käräjämäki | Kuvat: Diabetesliitto

”På barnpsykiatrin har vi möjlighet att använda arbetskläder som består av bland annat en blå väst och en vit t-skjorta. Men i praktiken använder många av oss egna kläder. Jag försöker föregå med ett gott exempel med mina kläder. Det här betyder att jag till exempel beaktar väder och dagens program. Vi bär alltid på en larmknapp för att vi vid behov ska kunna kalla på hjälp.”

”Lastenpsykiatrialla meidän on mahdollista käyttää työasua, johon kuuluu muun muassa sininen liivi ja valkoinen t-paita. Käytännössä kuitenkin monet meistä käyttävät omia vaatteita. Pyrin omalla pukeutumisellani olemaan esimerkkinä lapsille. Pukeutumisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi sää ja päivän ohjelma. Mukanamme kulkee hälytysnappi, jonka avulla voimme nopeasti ilmoittaa avun tarpeesta.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Hur klär sig skötare, hur klär sig läkare? Hur kan man skilja på en anstaltvårdare och en sekreterare? Och vilka är de som rör sig på sjukhuset i civilkläder? VCS looks avslöjar sjukhusets klädstilar!

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Miten pukeutuu hoitaja, miten lääkäri? Mistä erottaa sihteerin ja laitoshuoltajan? Entä ketkä kulkevat sairaalalla siviilivaatteissaan? VKS looks paljastaa sairaalan pukeutumistyylit!

Influensaperioden lurar bakom knuten. Det bästa skyddet mot epidemin är att vaccinera sig. Vanligtvis infaller influensaperioden i början av året, januari–mars, så nu är det dags för vaccinationerna att komma i gång. Effekten av vaccinet når sin maximala effekt efter ungefär två veckor, varefter det är i kraft i cirka ett år. Vaccinationen kan tas på den egna hälsostationen eller på traktens hälsocentral.

Säsongsinfluensan som oftast förorsakas av A- och B-virus gör att cirka en halv miljon finländare insjuknar i luftvägsinflammation varje år. Majoriteten av dem som insjuknar i influensan tillfrisknar med hemvård. Men framförallt personer som fyllt 65 år, gravida, små barn och personer som hör till riskgrupper på grund av sjukdom bör vaccinera sig, eftersom de löper risk att insjukna i en allvarlig influensa. Hos äldre personer och små barn samt hos personer med vissa sjukdomar kan influensan nämligen leda till komplikationer (öroninflammation, lunginflammation), sjukhusvård och i värsta fall kan patienten avlida.

Hör du till målgruppen?

Vaccination rekommenderas för följande grupper:

• Alla som fyllt 65 år
• Gravida
• Alla barn i åldern 6–35 månader
• Värnpliktiga män och kvinnor som tjänstgör frivilligt
• Personer som på grund av sjukdom eller vård har en förhöjd risk att insjukna
  • Patienter i behov av regelbunden läkarvård på grund av kronisk hjärtsjukdom, lungsjukdom eller diabetes
  • Personer med njursvikt
  • Patienter med en sjukdom eller behandling som försämrar motståndskraften
  • Patienter som genomgår behandling med kortikosteroider eller immunsupprimerande behandling
• Närstående till personer som löper risk att insjukna i allvarlig influensa
• Social- och hälsovårdspersonal

Vad består vaccinet av?

Varje år skapar man ett influensavaccin av de virusstammar som sannolikast kommer att förorsaka ifrågavarande års influensa. Virusstammarna utses av Världshälsoorganisationen WHO. I och med att vaccinet inte innehåller några levande virus så kan det inte förorsaka influensa. En liten del av dem som vaccinerats kan få muskelvärk eller feber, men dessa symtom är inte influensa. Biverkningarna av vaccinet avklingar inom ett par dagar.

Influensavaccinet skyddar mot influensan och dess komplikationer, men inte mot vanlig förkylning Effekten av vaccinet varierar från individ till individ. Hos friska arbetsföra personer förebygger vaccinet 70–80 procent av influensafallen, hos barn 70–90 procent av fallen och hos äldre cirka 50 procent av fallen. Majoriteten av de vaccinerade får inte influensa. Om den vaccinerade ändå drabbas av influensa är sjukdomen i allmänhet lindrigare och tillfrisknandet sker snabbare.

Hur förebygga spridningen av influensa?

Influensan sprids effektivt i trånga utrymmen, såsom skolor, arbetsplatser och kollektivtrafik. Den som insjuknat utsöndrar viruset i andningsvägarna och infektionen kan sprida sig till andra människor genom hostningar eller via händerna. Spridningen av influensan kan förebyggas med en bra host- och handhygien samt genom att stanna hemma då man är sjuk.

De typiska, första symtomen vid influensa är hög feber, muskelvärk, huvudvärk och illamående. Då febern har gått ner tillkommer hosta, halsont, snuva och nästäppa. De senare symtomen är de samma som vid en vanlig förkylning. Barn kan förutom av de vanliga symtomen även få mag- och tarmsymtom.

Influensan kan även fås av en symtomfri person, eftersom den som smittats kan sprida smittan en dag innan symtomen märks. Smittsamheten är högst under de tre första sjukdomsdagarna och varar i cirka en vecka, varefter viruset i allmänhet försvinner.

Tilläggsinformation om influensan och vaccinationer: www.thl.fi, www.terveyskirjasto.fi

Influenssakausi on pian taas täällä. Paras tapa suojautua epidemialta on ottaa influenssarokote. Influenssakausi sijoittuu tavallisesti alkuvuoteen, tammi-maaliskuuhun, joten nyt on hyvä aika ottaa rokote. Rokotteen antama suojavaikutus alkaa pari viikkoa rokotuksen jälkeen, ja vaikutus kestää noin vuoden. Rokotuksen voi käydä ottamassa omalta terveysasemalta tai alueen terveyskeskuksesta.

Kausi-influenssa on tavallisimmin A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä. Valtaosa influenssaan sairastuneista paranee kotihoidossa. Rokotuksen ottamista suositellaan kuitenkin erityisesti yli 65-vuotiaille, raskaana oleville, pienille lapsille ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, sillä heille influenssa voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä joitakin perustauteja sairastavilla influenssa saattaa nimittäin johtaa jälkitauteihin (korvatulehdus, keuhkokuume) ja sairaalahoitoon. Jotkut potilaista saattavat menehtyä influenssaan.

Kuulutko kohderyhmään?

Rokotuksen kohderyhmään kuuluvat:

• 65 vuotta täyttäneet
• Raskaana olevat
• 6-35 kuukauden ikäiset lapset
• Varusmiespalvelukseen astuvat
• Sairauden tai hoidon vuoksi kohonneen riskin omaavat
  • Kroonisen sydänsairauden, keuhkosairauden tai diabeteksen vuoksi säännöllisessä lääkärin hoidossa olevat potilaat
  • Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat henkilöt
  • Potilaat, joiden sairastama tauti tai taudin hoito heikentää vastustuskykyä
  • Potilaat, jotka saavat kortisonikorvaushoitoa tai sairastavat immuunivajavuutta
• Vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset

Minkälainen rokote on?

Influenssarokote luodaan joka vuosi todennäköisimmin influenssaa aiheuttavista viruskannoista. Viruskannat valitsee maailman terveysjärjestö WHO. Rokotteet eivät sisällä eläviä viruksia, joten ne eivät voi aiheuttaa influenssaa. Joillakin rokotuksen ottaneilla saattaa esiintyä lihaskipua tai kuumeista oloa, mutta nämä oireet eivät ole influenssaa. Rokotteen aiheuttamat sivuoireet häviävät parissa päivässä.

Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, mutta ei tavalliselta nuhakuumeelta. Rokotteen teho on yksilöllistä. Terveillä työikäisillä rokotteen antama suoja on 70–80 prosentin luokkaa, lapsilla 70–90 prosenttia ja ikääntyneillä noin 50 prosenttia. Suurin osa rokotetuista siis välttyy influenssalta. Mikäli rokotuksesta huolimatta sairastuu influenssaan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

Miten influenssan leviämistä voi ehkäistä?

Influenssa leviää tehokkaasti ahtaissa tiloissa, kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa liikennevälineissä. Influenssaan sairastunut erittää virusta hengitysteihinsä, ja tartunta voi levitä toiseen henkilöön yskimisen tai käsien välityksellä. Influenssatartuntoja voi ehkäistä hyvällä yskimis- ja käsihygienialla sekä pysymällä sairaana kotona.

Influenssan tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat korkea kuume ja siihen liittyvä lihaskipu, päänsärky ja huonovointisuus. Myöhempiä oireita ovat yskä, kurkkukipu, nuha ja nenän tukkoisuus, jotka ilmaantuvat kuumeen laskettua. Myöhemmät oireet ovat samoja kuin tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla saattaa tavallisten oireiden lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita.

Tartunnan voi saada myös oireettomalta henkilöltä, sillä tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa ympärillään olevia päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on korkeimmillaan kolmen ensimmäisen sairauspäivän ajan, ja se kestää noin viikon, jonka aikana virus yleensä häviää.

Lisätietoa influenssasta ja rokotuksista: http://www.thl.fi, http://www.terveyskirjasto.fi

De stickade donationsstrumporna har enligt Hanna Viljanens önskemål försetts med materialinformation och tvättråd, för att strumporna i fortsättningen ska kunna användas i hemmiljö. Några kort innehåller också hälsningar från stickarna.

En grupp ivriga stickare förenade sina krafter på Facebook och idag 20.11 donerade de 102 par små yllestrumpor till nyfödda bebisar på Vasa centralsjukhus. Donationen gick till centralsjukhusets prematur- och BB-avdelning.

Liknande strumpdonationer har gjorts även tidigare, för det finns många flitiga handarbetsmänniskor i Vasanejden. För Hanna Viljanen som kläckte idén om insamlingen den här gången är jippot det första i ordningen. Hon började organisera en insamlig då hon inte hittade någon lämplig strumpinsamling i Vasa att delta i.

– Jag började sticka strumpor i augusti och på en dryg månad hade jag stickat 30 par. Till slut grundade jag en insamlingsgrupp på Facebook som fick många att aktivera sig, säger Viljanen.

– Strumpinsamlingen har tagits emot positivt – många vill gärna arbeta för ett gott ändamål.

Vem som helst som velat sticka värmande plagg till nyfödda har kunnat delta i strumpinsamlingen. Inga kvalitetskrav ställdes på de strumpor och koftor som donerades, utan var och en fick delta i insamlingen utgående från sina egna färdigheter.

– De aktivaste medlemmarna i Facebookgruppen har gett tips till andra deltagare, vilket har varit fint, säger Viljanen tacksamt.

Enligt nuvarande planer ska en liknande strumpdonation ordnas ännu innan julen, så alla villiga välgörare är välkomna att delta. Enligt Viljanen dyker det hela tiden upp nya idéer och hon är ivrig att fortsätta insamlingen.

Alla donationer kan skickas till antingen Hanna Viljanen eller föras till caféet Ylikiva! i Vasa. Tilläggsinformation om insamlingen av yllestrumpor finns i Facebookgruppen Pikkuvillasukkia ja muita neulonnaisia VKS:n keskolaan ja synnärille.

I bilden från vänster: Susanne Strömfors från BB-avdelning, Hanna Viljanen som organiserade insamlingen och Linda Ollila från prematuravdelning.

Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

Neulotuissa lahjasukissa on Hanna Viljasen pyynnöstä materiaalitiedot ja pesuohjeet, jotta sukkien käyttöä voisi jatkaa kotona. Joissakin korteissa on myös tervehdyksiä.

Joukko innokkaita neulojia yhdisti Facebookin kautta voimansa, ja lahjoitti tänään 20. marraskuuta Vaasan keskussairaalan vastasyntyneille vauvoille 102 paria pieniä villasukkia. Lahjoitus osoitettiin sekä keskussairaalan keskolassa että vastasyntyneiden osastolla oleville vauvoille.

Samankaltaisia sukkalahjoituksia on ollut aiemminkin, sillä ahkeria käsityöihmisiä Vaasan alueelta löytyy. Tämänkertaisen keräyksen ideoijalle, Hanna Viljaselle, tempaus on kuitenkin ensimmäinen. Hän kertoo lähteneensä organisoimaan keräystä, kun ei löytänyt Vaasasta sopivaa sukkakeräystä, johon osallistua.

– Aloin neuloa sukkia elokuussa, ja niitä syntyikin 30 paria reilussa kuukaudessa. Lopulta perustin Facebookiin keräysryhmän, joka sai onneksi ihmiset liikkeelle, Viljanen tiivistää.

– Sukkakeräys on saanut positiivisen vastaanoton, sillä monet ovat halunneet osallistua hyvän tekemiseen.

Sukkakeräykseen on voinut osallistua kuka tahansa, joka on halunnut neuloa vastasyntyneille lämmikettä. Lahjoitettavilla sukilla ja nutuilla ei ole laatuvaatimuksia, sillä jokainen on saanut osallistua keräykseen omien kädentaitojensa mukaan.

– Aktiivisimmat jäsenet ovat jakaneet Facebook-ryhmässä vinkkejä muille osallistujille, mikä on ollut hienoa, Viljanen kiittelee.

Samanlainen villasukkalahjoitus on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus järjestää vielä ennen joulua, joten kaikki halukkaat hyväntekijät ovat jälleen tervetulleita mukaan. Viljasen mukaan uusia ideoita syntyy jatkuvasti, ja hän on innokkaasti jatkamassa keräystä. Kaikki lahjoitukset voi toimittaa joko Hanna Viljaselle tai Ylikiva!-kahvilaan Vaasassa. Lisätietoja löytyy villasukkakeräyksen Facebook-ryhmästä Pikkuvillasukkia ja muita neulonnaisia VKS:n keskolaan ja synnärille.

Kuvassa vasemmalla Susanne Strömfors vastasyntyneiden osastolta, keräyksen järjestäjä Hanna Viljanen ja Linda Ollila keskolasta.

Teksti ja kuvat: Mia-Mari Lähteenmäki

Vi vill erbjuda våra patienter en så bra vård som möjligt. Men hur ska vi veta om patienterna anser att vår vård är den bästa? Vem annars än patienten kan bedöma vår vårdkvalitet? Den respons som vi får av patienter och anhöriga är viktig för oss och därför har vi nu förnyat vårt responssystem.

Det måste vara lätt för patienter och anhöriga att ge respons. Nu kan man ge respons både direkt via vår webbplats eller med en pappersblankett som kan ifyllas fast där hemma och sedan sändas med den vanliga posten till sjukhuset. Portot är också betalt. Vårt mål är att patienterna ska tycka att responsen utgör en naturlig del av vården.

Varje respons behandlas på den enhet som berörs av den. Naturligtvis är det trevligt att få beröm för ett gott arbete, för det hjälper en att orka kämpa vidare och ger dessutom en positiv kick. Men vi hoppas också få höra om de saker som patienterna tycker att vi kunde göra bättre. All den respons som fås av patienter gås igenom på enhetsmöten för att responsen ska kunna tillgodogöras vid utvecklandet av verksamheten.

Problemlösning kräver ofta en gemensam vilja och nya tillvägagångssätt. Enhetens förman kan också överföra responsen till en högre nivå för behandling om förmannen anser att den kan vara till nytta för hela verksamheten på sjukhuset. Den inkomna responsen genomgås årligen och jämförs med respons som inkommit under tidigare år för att få ett längre perspektiv.

Varje kommentar är värdefull. En kommentar kan fungera som en röst för många patienter. I all vår verksamhet utgår vi från patienten och den förhoppningen att vi kan göra vårt arbete så att våra patienter är belåten.

Ge oss respons på vår verksamhet: www.vasacentralsjukhus.fi/respons

Text: Sari West, patientombudsman

Haluamme tarjota potilaillemme parasta mahdollista hoitoa. Mistä tiedämme, onko hoito potilaan mielestä parasta? Kukapa muu kuin potilas on paras hoidon arvioija? Potilaiden ja omaisten antama palaute on meille tärkeää ja siksi palautejärjestelmä on nyt uusittu.

Potilaille ja omaisille palautteen antamisen täytyy olla helppoa. Nyt palautetta voi antaa sekä suoraan nettisivujemme kautta että paperilomakkeella, jonka voi täyttää vaikka kotona ja lähettää sitten tavallisella postilla sairaalaan. Postimaksukin on jo maksettu. Toiveena on, että potilaille palautteen antaminen olisi luonnollinen osa hoitoa.

Jokainen palaute käsitellään siinä yksikössä, johon palaute on kohdistettu. Tietysti on mukavaa saada tehdystä työstä hyvää palautetta, se auttaa jaksamaan eteenpäin ja tuo positiivista voimaa. Mutta toivomme kuulevamme myös niistä asioista, joissa meidän pitäisi potilaiden mielestä kehittyä. Kaikki potilailta saadut palautteet käydään läpi yksikkökokouksissa ja palautteiden pohjalta mietitään kehittämistoimia.

Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan usein yhteistä tahtoa ja uusia toimintatapoja. Yksikön esimies voi siirtää palautteen myös ylemmälle tasolle käsittelyyn, jos hän näkee sen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi koko sairaalan toiminnan kehittämisen kannalta. Palautteita seurataan myös pitemmällä aikajänteellä vuosittain.

Jokainen annettu palaute on arvokas. Yksi annettu palaute voi toimia monen potilaan äänenä. Kaiken toimintamme lähtökohtana on potilas ja toive siitä, että osaamme tehdä työmme niin, että potilas on tyytyväinen.

Anna meille palautetta toiminnastamme: www.vaasankeskussairaala.fi/palaute

Teksti: Sari West, potilasasiamies

Centralsjukhuset är stort, mycket stort. Personal finns här ca 2500, och de flesta är anträffbara via telefon. Därmed är telefontrafiken till centralsjukhuset omfattande. För att göra vårdarbetet så smidigt som möjligt, finns det telefontider till polikliniker, läkare, specialsjuksköterskor och köskötare. Genom att ringa telefonväxeln får man enklast reda på hur och när en viss person eller poliklinik kan nås. Det finns även personer i huset som inte önskar sig samtal alls, utan tar hellre ringbud, och så de ringer upp kunden när de har avbrott i vårdarbetet. Ringbuden lämnas antingen i telefonväxeln eller på polikliniken där läkaren/sköterskan jobbar.

Att polikliniker infört telefontider handlar ju även om resurser. Att låta en sköterska sitta bunden vid telefonen slukar tid från vårdarbetet. Under mottagningstid kan heller inte sköterskorna eller läkarna svara i telefon. Genom att införa telefontider på centralsjukhuset har vi gjort telefontrafiken mera förutbestämd och även smidigare. Nu vet kunderna när man kan ringa vart och att man får tag på rätt människa. Kunden kan även lättare planera sin egen tid, när de vet när telefonlinjerna är öppna till olika ställen. Det är klart att telefonlinjerna kan vara upptagna även under telefontiderna. Men med tålamod kommer man nog fram dit man vill.

De polikliniker som inte nämns här svarar vanligtvis mellan kl. 8-15. Oftast är det så att den som svarar i telefon även sitter vid luckan och tar emot besökare som kommer till polikliniken. Ifall en poliklinik inte svarar med detsamma betyder det oftast att det just då är någon som är på plats och anmäler sig för poliklinikbesök. Alternativt kan den som svarar i telefon tvingas rusa iväg på något annat viktigt ärende, exempelvis för att lämna ett brådskande papper till mottagningsrum eller dylikt. Poliklinikernas telefonlinjer kan även stängas under lunchrasten, ifall det inte finns tillräckligt med personal så att någon annan kunde svara under tiden.

Med vänlig hälsning
Carina Järvinen
växeltelefonist

Keskussairaala on valtavan suuri. Täällä työskentelee noin 2 500 henkilöä, ja suurimman osan tavoittaa puhelimitse. Siksi keskussairaalan puhelinliikenne on vilkasta. Jotta hoitotyö sujuisi mahdollisimman hyvin, on poliklinikoilla, lääkäreillä, erikoissairaanhoitajilla ja jonohoitajilla puhelinajat. Puhelinvaihteen henkilökunta kertoo mielellään, milloin kenenkin tavoittaa. Sairaalassa on myös sellaista henkilökuntaa, joka ei ota puheluita lainkaan vastaan, vaan heille voi jättää soittopyynnön joko puhelinvaihteeseen tai poliklinikalle, jossa he työskentelevät. Näin he voivat soittaa pyynnön jättäneelle silloin, kun hoitotyö antaa myöten.

Poliklinikoiden puhelinajoissa on kyse myös resursseista. Jos yksi hoitajista on sidottu vastaamaan puhelimeen, hänen aikansa on pois hoitotyöstä. Myöskään hoitajat, jotka tekevät potilastyötä vastaanotolla yhdessä lääkärin kanssa, eivät voi vastata puhelimeen. Sen jälkeen kun olemme ottaneet puhelinajat täällä keskussairaalassa käyttöön, on puhelinliikenne muuttunut sekä ohjatummaksi että sujuvammaksi. Nyt asiakas tietää, milloin kannattaa soittaa saadakseen yhteyden oikeaan paikkaan tai henkilöön. Asiakas voi myös itse paremmin suunnitella ajankäyttönsä tietäessään, milloin puhelinlinjat ovat auki. Toki puhelinaikoina linjat saattavat toisinaan tukkeutua, kun moni soittaa samaan numeroon samaan aikaan. Kärsivällisyys palkitaan, ja odottamalla pääsee kyllä perille.

Niillä poliklinikoilla, joita ei ole listassa mainittu, ei ole puhelinaikaa. Niissä puhelimeen vastataan mahdollisuuksien mukaan, tavallisesti klo 8.00 ja 15.00 välillä. Monesti puhelimeen vastaa henkilö, joka ottaa samanaikaisesti vastaan potilaiden ilmoittautumisia poliklinikalle. Jos puhelimeen ei heti vastata, saattaa poliklinikan luukulla olla joku parhaillaan ilmoittautumassa. Kyseinen työntekijä voi myös olla asioimassa jossain päin poliklinikkaa. Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja tuuraajaa ei ole mahdollista saada, poliklinikan puhelinlinjat saatetaan myös sulkea lounastauon ajaksi.

Ystävällisin terveisin

Carina Järvinen
puhelunvälittäjä

Lyckas godisstrejken? Bestäm dig inte enbart för att slopa chokladen, utan lev enligt dina värderingar och öva dig på medveten närvaro.

Vad är skillnaden mellan ett försök och en livsförändring?

Många skulle hävda att det endast är ett val som står mellan dig och en förändrad livsstil. Men om man ser till den psykologiska verkligheten hos en person i förändring måste man konstatera att det inte stämmer.

En person i förändring är engagerad i en värdering som den personen har. Det kräver att personen är närvarande (se inlägg om värderingar). Om man är närvarande i sin situation kommer man konstant få nya erfarenheter som utvecklar ens värdering.

Nya värderingar innebär nya situationer och nya val. En person som gör ett enda val (t.ex. ”Jag tänker aldrig äta choklad”) skapar en regel som personen sedan lever efter. Det beteendet kommer vara principbundet och oflexibelt. Ibland lyckas förändringen, men oftast återgår man till den tidigare livsstilen vid första motgång, eftersom man inte har en värdering att falla tillbaka på som kan anpassas till den nya situationen.

Skillnaden mellan att förändras och att inte förändras är en livstid av val. Då man börjar välja, ärligt och uppriktigt enligt ens egna värderingar märker man att det är så livet går till.

Övning:

1. Välj en förändring du vill få till stånd.
2. Försök under en dag att förändras i den riktningen.
3. Utvärdera varje dag från 1-10 hur bra du lyckats och skriv ner väntade och oväntade erfarenheter från förändringsprocessen.
4. Lär dig från varje misslyckande. Öva att varje gång med hjälp av närvaro återgå till dina värderingar för att sedan börja om i förändringsprocessen.

I bloggserien ”På gott humör” berättar psykolog Anders Englund vid Vasa centralsjukhus om ACT-metoden och dess övningar. ACT, Acceptance and Commitment Therapy, är en ny form av psykoterapi för behandling av mentala sjukdomar samt ett hjälpmedel vid rehabilitering.

Alla kan dra nytta av övningarna som baserar sig på ACT-metoden. Övningarna förbättrar förmågan att observera egna tankar och värderingar, och sänker stressnivån. Onsdag 26.11.2014 ordnar Vasa centralsjukhus ett avgiftsfritt ACT-seminarium, som är öppet för alla. Där berättas bland annat om hur du kan dra nytta av ACT i din vardag. Läs mer!

Projektet På gott humör är delvis finansierat av Europeiska Regionens Utvecklingsfond (ERUF) och förverkligas i samarbete med Österbottens förbund.

Pitääkö karkkilakko? Älä ainoastaan päätä olla syömättä suklaata, vaan elä arvojesi mukaan ja harjoittele tietoista läsnäoloa.

Mitä eroa on yrittämisellä ja elämänmuutoksella?

Monet saattavat väittää, että ero on ainoastaan valinta itsesi ja muuttuneen elämäntapasi välillä. Tämä väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos tarkastellaan muutoksen alla olevan ihmisen psykologista todellisuutta.

Muutoksen alla oleva ihminen on omistautunut omaamaansa arvoon. Tämä vaatii läsnä olemisen taitoa (katso aiempi blogikirjoitus arvoista). Läsnä olevassa tilassa on mahdollista saada jatkuvasti uusia kokemuksia, jotka taas kehittävät arvoa.

Uudet arvot tarkoittavat uusia tilanteita ja uusia valintoja. Yhden ainoan valinnan (esim. ”En enää ikinä syö suklaata”) tekevä ihminen luo itselleen säännön, jonka mukaan hänen on elettävä. Silloin elämästä tulee periaatteellista ja joustamatonta. Joskus elämänmuutos onnistuu, mutta usein aiempaan elämäntyyliin palataan heti ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että yhden ainoan valinnan mukaan elävällä ihmisellä ei ole arvoa, johon voisi tukeutua ja joka sopeuttaisi uuteen tilanteeseen.

Ero muuttumisen ja samana pysymisen välillä on yhden valinnan sijaan elinikäinen valintojen sarja. Kun teet valinnat rehellisesti omien arvojesi mukaisesti, huomaat elämän kulkevan kuin itsestään.

Harjoitus:

1. Valitse muutos, jonka haluat saada aikaan.
2. Yritä yhden päivän ajan muuttua tähän suuntaan.
3. Arvioi joka päivä yhdestä kymmeneen, kuinka hyvin onnistuit ja kirjoita ylös odotetut ja odottamattomat kokemukset muutosprosessista.
4. Opi jokaisesta epäonnistumisesta. Harjoittele jokaisen epäonnistumisen kohdalla arvoihisi palaamista läsnäolon avulla, jotta voit aloittaa muutosprosessin uudelleen.

Hyvillä mielin -blogisarjassa pyskologi Anders Englund Vaasan keskussairaalasta kertoo ACT-menetelmästä ja siihen perustuvista harjoituksista. ACT (Acceptance and Commitment Therapy) eli suomeksi HOT (hyväksymis- ja omistautumisterapia) on uusi psykoterapiamuoto mielenterveyden ongelmien hoitoon ja kuntoutustyön apuvälineeksi.

Jokainen voi hyötyä ACT-menetelmään pohjautuvista harjoituksista. Ne parantavat omien ajatusten ja arvojen havaitsemiskykyä ja laskevat stressitasoa. Vaasan keskussairaala järjestää keskiviikkona 26.11.2014 kaikille avoimen, maksuttoman ACT-yleisöluennon, jossa kerrotaan esimerkiksi ACTin hyödyntämisestä omassa arjessa. Lue lisää ja tule mukaan!

Hyvillä mielin -hanke on osin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama, ja se toteutetaan yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa.

”Min arbetsklädsel kan beskrivas som saklig, ledig och bekväm. I mitt arbete som avdelningsskötare i resursenheten rör jag på mig en hel del och förflyttar mig från plats till plats, då jag t.ex. föreläser på Vasa yrkeshögskola och måste ha kläder som passar för det också. När jag klär mig försöker jag också beakta att jag föreläser för unga personer. Nu är jag klädd i uteskor men i allmänhet använder jag inneskor eftersom det är bekvämare.”

”Työpukeutumistani määrittelevät asiallisuus, rentous ja mukavuus. Työssäni resurssiyksikön osastohoitajana liikun paljon paikasta toiseen, sillä luennoin esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakoululla, joten vaatteiden pitää olla siihen sopivat. Lisäksi pyrin vaatetuksessani huomioimaan sen, että nuorten kanssa työskennellessäni asettuisin heidän kanssaan samalle tasolle. Nyt minulla on jalassani ulkokengät, mutta käytän tavallisesti sisäkenkiä, koska ne ovat kevyemmät.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Hur klär sig skötare, hur klär sig läkare? Hur kan man skilja på en anstaltvårdare och en sekreterare? Och vilka är de som rör sig på sjukhuset i civilkläder? VCS looks avslöjar sjukhusets klädstilar!

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Miten pukeutuu hoitaja, miten lääkäri? Mistä erottaa sihteerin ja laitoshuoltajan? Entä ketkä kulkevat sairaalalla siviilivaatteissaan? VKS looks paljastaa sairaalan pukeutumistyylit!

Väntan på julen har börjat! Även i år kan du följa med centralsjukhusets julförberedelser i form av en julkalender, där vi ända fram till julafton avslöjar roliga detaljer om sjukhuset och framförallt om julen på sjukhuset. Den första luckan öppnas nu!

Arbetet med att posta centralsjukhusets julkort är i full gång. Årligen sänder sjukhuset cirka 170 julkort. Julkorten sänds bland annat till samarbetsparter, medlemmarna i distriktets fullmäktige och styrelse samt nämnden för minoritetsspråket, sjukvårdsdistriktets medlemskommuner, revisionsnämnden och kundrådet. Sjukhuset tackar sina samarbetsparter för det gångna året!

Joulunodotus on alkanut! Pääset jälleen seuraamaan keskussairaalan jouluvalmisteluita joulukalenterin muodossa, sillä kerromme jouluaattoon saakka joka päivä hauskoja yksityiskohtia sairaalasta ja sairaalan joulusta. Ensimmäinen luukku aukeaa nyt!

Keskussairaalan joulukorttien postitusurakka on käynnissä. Sairaalalta lähetetään vuosittain noin 170 joulukorttia. Joulukortteja lähetetään muun muassa yhteistyökumppaneille, valtuuston ja hallituksen jäsenille, vähemmistökielisen valtuuston jäsenille, sairaanhoitopiirin jäsenkunnille, tarkastuslautakunnalle ja asiakasraadille. Sairaala kiittää yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta!

De första julprydnaderna har uppenbarat sig i sjukhusets korridorer, men visste du att man inte får ha levande ljus på sjukhuset? Stearinljus får inte tändas, eftersom sjukhuset är ett offentligt utrymme, där säkerheten kommer i första hand. Som tur kan julstämning skapas ändå – exempelvis med elljusstakar.

Ensimmäiset joulukoristeet ovat ilmestyneet sairaalan käytäville, mutta tiesitkö, että sairaalassa ei saa polttaa perinteisiä kynttilöitä? Joulutunnelmaa luodaan kuitenkin monella tapaa, esimerkiksi sähkötuikuilla ja -kyntteliköillä. Aitojen kynttilöiden polttaminen ei ole mahdollista, sillä sairaala on julkinen tila, jossa paloturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

På tisdagskväll var det julstämning i Vacks (Vasa centralsjukhus fritidsförening) handarbetssektion, då det tillverkades juliga dörrkransar. En grupp skickliga handarbetare samlades under ledning av Jeanette Rönnqvist-Aro, för att göra kransar av naturmaterial, som de själva hade samlat ihop. Det här är andra året som de tillverkar dörrkransar inför julen och traditionen fortsätter sannolikt nästa år.

Handarbetssektionen är en av Vacks många aktiva sektioner som erbjuder fritidsaktiviteter för centralsjukhusets anställda. I höst har deltagarna bland annat lärt sig sticka dominorutor, näverstickning och att göra norska julprydnader. De gjorde också en utflykt till hantverksmässan i Tammerfors. Handarbetssektionen välkomnar alla sjukhusanställda som är intresserade av handarbete.

Joulutunnelmaan päästiin tiistaina Vacksin eli Vaasan keskussairaalan vapaa-ajanyhdistyksen käsityöjaostossa, kun oli aika askarrella jouluisia ovikransseja. Joukko taitavia käsityöihmisiä kokoontui itse keräämiensä luonnonmateriaalien kanssa tekemään kransseja Jeanette Rönnqvist-Aron opastuksella. Ovikransseja askarreltiin nyt jo toista vuotta, ja perinne jatkunee seuraavanakin vuonna.

Käsityöjaosto on yksi monista Vacksin aktiivisista jaostoista, jotka tarjoavat vapaa-ajan virikkeitä keskussairaalan työntekijöille. Esimerkiksi syksyn 2014 aikana ohjelmassa on ollut dominoruutujen ja konttineuleen opettelua, norjalaisten joulukoristeiden tekoa ja matka Kädentaito-messuille Tampereelle. Käsityöjaoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki käsitöiden tekemisestä innostuneet sairaalan työntekijät.