I centralsjukhusets kök råder bråda tider då julmaten ska beställas och beredas i god tid. Den första leveransen julglögg har nyss tagits emot, och på bilden granskas den av näringschef Lena Granholm (till höger) och kosthållsarbetsledare Päivi Vesterlund. Officiellt började julen den första advent i köket, då patienterna serverades de första julrätterna. I jul inrymmer menyn bland annat traditionella jullådor, skinka, kalkon, lax, risgrynsgröt samt julstjärnor.

Keskussairaalan keittiössä eletään kiireistä aikaa, sillä jouluruokien tilaaminen ja valmistaminen aloitetaan hyvissä ajoin. Ensimmäiset jouluglögit on juuri vastaanotettu, ja kuvassa niitä tarkastavat ravitsemispäällikkö Lena Granholm (oikealla) sekä ravitsemistyönjohtaja Päivi Vesterlund. Virallisesti joulu alkoi keittiössä ensimmäisenä adventtina, jolloin potilaille tarjottiin ensimmäiset jouluateriat. Tänä jouluna ruokalistalla on muun muassa perinteisiä joululaatikoita, kinkkua, kalkkunaa, lohta, riisipuuroa sekä tähtitorttuja.

ABB och Strömberg Park har tillsammans donerat en enorm mängd lego-leksaker till centralsjukhusets barnavdelning – allt för att glädja de små så här i juletider. Syftet med donationen, som koordinerades av Lastenklinikoiden Kummit ry, var att hedra det viktiga arbete som görs för barn. Samtidigt är tanken att göra sjukhusvistelsen så behaglig som möjligt för de små patienterna. På bilden tas donationen emot av barnavdelningens avdelningsskötare Jaana Ahola samt överläkare Tarja Holm.

Keskussairaalan lastenosasto sai ABB:n ja Strömberg Parkin yhteislahjoituksena huiman määrän legoja, jotka riemastuttavat pieniä potilaita erityisesti joulun alla. Kyseessä on Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta tehty lahjoitus, jolla halutaan kunnioittaa lasten eteen tehdyn työn tärkeyttä. Samalla halutaan muistaa pieniä potilaita, jotta lasten sairaalassaolo tuntuisi mahdollisimman miellyttävältä. Kuvassa lahjoitusta ottavat vastaan lastenosaston osastonhoitaja Jaana Ahola sekä ylilääkäri Tarja Holm.

Självständighetsdagen till ära hissas flaggan i topp även på sjukhuset. Flagghissningen hör till vaktmästarnas uppgifter, och sedvanligt hissas flaggan på alla officiella flaggdagar. Även om det inte arrangeras några egentliga festligheter under självständighetsdagen på sjukhuset, kan patienterna till exempel följa med slottsbalen på TV på avdelningarna.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi myös sairaalassa nostetaan jälleen lippu salkoon. Lipunnosto kuuluu vahtimestareiden tehtäviin, ja sairaalassa on tapana liputtaa kaikkina virallisina liputuspäivinä. Vaikka sairaalalla ei järjestetä varsinaisia itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia, potilailla on mahdollisuus seurata esimerkiksi perinteikkäitä Linnan juhlia osastoilla televisiosta.

Centralsjukhusets samjour håller öppet i normal ordning under julen. Under julen brukar det inte vara brist på patienter, uppger biträdande avdelningsskötare Tomas Bodman. För samjouren, som inledde sin verksamhet i början av oktober, är den här julen den första i ordningen. Enligt Bodman har man förberett sig på bråda tider.

Hur kan man då undvika sådana besvär som vanligtvis inträffar under julhelgen? Vanliga orsaker att söka sig till akuten under julen är till exempel buksmärtor, som orsakats av ett överflöd av julläckerheter, uppger Bodman. Även alkohol utgör en vanlig bov i dramat. Det säkraste sättet att undvika julens vanligaste åkommor är att njuta av högtidens läckerheter med måtta.

Keskussairaalan päivystys on jouluna auki tavalliseen tapaan, ja apulaisosastonhoitaja Tomas Bodmanin mukaan potilaitakin on yleensä jouluisin riittänyt. Lokakuun alussa aloittaneelle yhteispäivystykselle tuleva joulu on ensimmäinen, mutta Bodmanin mukaan kiireeseen on varauduttu.

Kuinka joulun yleisimmät vaivat sitten voisi välttää? Usein jouluisin päivystykseen hakeudutaan Bodmanin mukaan esimerkiksi vatsakipujen vuoksi, kun jouluherkkuja on tullut nautittua liikaa. Myös alkoholi aiheuttaa jonkin verran päivystyskäyntejä, joten varmin tapa välttyä joulun tavallisimmilta vaivoilta on muistaa nauttia jouluherkuista kohtuudella.

Barnavdelningarnas fönster har prytts med juldekorationer med Mumin-figurer på äventyr. Framför dekorationen poserar Nuutti (till vänster) och Isak som redan längtar efter julen. De julinspirerade Mumin-dekorationerna kan beundras i korridorerna på avdelning A8 och A9.

Lastenosastojen ikkunoille on ilmestynyt jouluisia asetelmia, joissa seikkailee Muumi-hahmoja. Kuvan asetelman edessä poseeraavat Nuutti (vasemmalla) ja Isak, jotka odottavat jo joulua. Jouluisia Muumi-asetelmia voi ihastella osastojen A8 ja A9 käytävillä.

Julbakverk såsom traditionella jultårtor och pepparkakor fås igen på centralsjukhusets kantin. I jultider är det bråttom på kantinen för varje vecka beställs det till och med hundratals jultårtor till möten som arrangeras av olika representanter.

På bild njuter ansvariga vaktmästaren Roger Ahlbäck av sin kaffepaus. Även i sitt arbete förbereder sig Ahlbäck på julen, för enligt honom hör det till vaktmästarnas uppgifter att bland annat pryda julgranen och tända lyktorna framför huvudbyggnaden på julafton.

Keskussairaalan kanttiinista saa jälleen joululeivonnaisia kuten perinteisiä joulutorttuja ja piparkakkuja. Kanttiinissa pitää jouluisin kiirettä, sillä sieltä tilataan viikossa jopa satoja joulutorttuja erilaisten edustajien sairaalassa pitämiin tilaisuuksiin.

Kuvassa kahvihetkestään nauttii vastaava vahtimestari Roger Ahlbäck, joka valmistelee joulua myös töissä. Ahlbäckin mukaan vahtimestareiden tehtäviin kuuluu nimittäin muun muassa joulukuusen koristelu ja jouluaattona soihtujen sytyttäminen päärakennuksen edessä.

Lönar det sig att tro på jultomten?

På 1800-talet övertygade Auguste Comte oss om att det sanningsvärde som en tanke besitter är det centrala. Det gav upphov till en världsbild som kallas positivism. Idag är den så vedertagen att många inte ens vet vad ordet positivism betyder.

Onekligen finns det ett enormt värde i strävan att hitta sanningen och att reda ut hur olika fenomen går till, men vissa skeenden kan ännu endast förklaras på ett sätt som inte är tillfredsställande för människan. Exempel på dessa kunde vara ”Varifrån kommer godhet?” eller ”Varför förtjänar jag att vara glad?”. Ställd inför dessa frågor för positivismen ofta bort vårt fokus från en annan central aspekt, nämligen hur tanken påverkar oss.

För att kunna leva ett liv där vi är sanna inför oss själva, så måste vi kunna erkänna att en tanke är värdefull för oss själva utan att samtidigt påstå att den också besitter ett sanningsvärde. Exempel på sådana tankar är ”Jag är bra” eller ”Det kommer ordna sig”.

De människor jag har träffat som har trott på tomten, har på grund av det betett sig mycket bättre än om de hade varit utan den övertygelsen. Eftersom de förväntar sig bli belönade för sitt goda beteende. Om en tanke hjälper dig att bete dig som den person du skulle vilja vara, så ser jag ett stort värde i den tanken.

”Klappa händerna om du känner att lycka är sanningen” – Pharrell Williams, Happy, 2013.

Anders Egnlund
psykolog

Kannattaako joulupukkiin uskoa?

1800-luvulla Auguste Comte sai meidät vakuuttuneeksi siitä, että ajatuksen sisältämä totuusarvo on tärkeintä. Tästä sai alkunsa maailmankuva, jota kutsutaan positivismiksi. Se on nykyisin jo niin vakiintunut, että harva edes tietää, mitä sana positivismi tarkoittaa.

On kieltämättä todella arvokasta pyrkiä löytämään totuus ja syyt erilaisiin ilmiöihin. Tiettyjä tapahtumia ei kuitenkaan edelleenkään pystytä selittämään ihmistä tyydyttävällä tavalla. Tällaisia kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi ”Mistä hyvyys tulee?” tai ”Miksi olen ansainnut olla onnellinen?”. Näiden asioiden äärellä positivismi vie usein huomiomme pois toisesta tärkeästä näkökulmasta: siitä, kuinka ajatukset vaikuttavat meihin.

Elääksemme elämää, jossa olemme totuudenmukaisia itsellemme, meidän on kyettävä tunnustaa itsellemme ajatuksen arvokkuus ilman, että samanaikaisesti väitämme sen pitävän sisällään myös totuusarvon. Tällaisia ajatuksia ovat esimerkiksi ”Minä olen hyvä” tai ”Asiat järjestyvät”.

Ne tapaamani ihmiset, jotka uskovat joulupukkiin, ovat tämän perusteella käyttäytyneet paljon paremmin verrattuna tilanteeseen ilman uskomista. Hehän odottavat tulevansa palkituksi hyvästä käytöksestään. Jos ajatus auttaa meitä käyttäytymään mieleisemme ihmisen tavoin, sillä ajatuksella on mielestäni silloin suuri arvo.

”Taputa mukana, jos sinusta tuntuu, että onni on totuus” – Pharrell Williams, Happy, 2013

Anders Englund
psykologi

Minneslista för julhelgen:

• Julhelgen påverkar avdelningarnas och poliklinikernas öppettider. Till exempel barnpoliklinikens verksamhet reduceras under julen och nyåret. På centralsjukhusets webbplats hittar du en komplett lista över de avvikande öppettiderna.

• Kantinens öppettider under julhelgen:
  • Dagen före julafton, tisdag 23.12.2014, kl. 7.30–16.00
  • Julafton, onsdag 24.12.2014, stängt
  • Juldagen, torsdag 25.12.2014, stängt
  • Annandag jul, fredag 26.12.2014, kl. 12-16
  • Lördag 27.12.2014, kl. 12-16
  • Söndag 28.12.2014, kl. 12-16
  • Måndag 29.12.2014 och tisdag 30.12.2014, är caféet öppet i normal ordning
  • Nyårsafton, onsdag 31.12.2014, kl. 7.30-12
  • Nyårsdagen, torsdag 1.1.2015, stängt
  • Fredag 2.1.2015 – söndag 4.1.2015, öppet i normal ordning
  • Måndag 5.1.15, kl. 7.30–16.00
  • Trettondagen, tisdag 6.1.2015, stängt
    

• Centralsjukhusets provtagningslaboratorium betjänar normalt endast på vardagar kl. 7-15. På lördagar och helger är laboratoriet stängt.

• Nettilab är däremot alltid öppet! Även om provtagningen inte har helgöppet går det att reservera tid till laboratoriet närsomhelst.

• Samjouren betjänar vid akuta besvär i normal ordning på kvällar, veckoslut och helger. På vardagar under tjänstetid ska man söka sig till den egna hälsocentralen för vård.

Joulunajan muistilista:

• Pyhät vaikuttavat osastojen ja poliklinikoiden aukioloaikoihin. Esimerkiksi lastentautien poliklinikka palvelee joulun ja uudenvuoden ajan supistetusti. Lista poikkeavista aukioloajoista löytyy kokonaisuudessaan keskussairaalan verkkosivuilta.

• Keskussairaalan kanttiini palvelee joulunaikaan seuraavasti:
  • aatonaatto ti 23.12.2014  klo 7.30-16.00
  • jouluaatto ke 24.12.2014 suljettu
  • joulupäivä to 25.12.2014 suljettu
  • tapaninpäivä pe 26.12.14 klo 12-16
  • la 27.12.2014 klo 12-16
  • su 28.12.20 14 klo 12-16
  • ma 29.12.2014 ja ti 30.12.2014 avoinna normaalisti
  • uudenvuodenaatto ke 31.12.14  klo 7.30-12
  • uudenvuodenpäivä to 1.1.2015  suljettu
  • pe 2.1.2015-su 4.1.2015 avoinna normaalisti
  • ma 5.1.15  klo 7.30-16.00
  • loppiainen ti 6.1.2015 suljettu
    

• Keskussairaalan näytteenottolaboratorio palvelee tuttuun tapaan ainoastaan arkipäivisin klo 7-15. Lauantaisin ja pyhinä laboratorio on kiinni.

• Nettilab on aina auki! Vaikka näytteenottoon ei pyhänä pääsekään, voi laboratorioajan varata netissä milloin tahansa.

• Yhteispäivystys palvelee päivystysluonteisissa vaivoissa normaalisti iltaisin, viikonloppuisin ja pyhisin. Arkisin virka-aikaan päivystysasioissa hakeudutaan omaan terveyskeskukseen.

Lamporna i den upplysta granen på sjukhusets tak har nu tänts igen. ”Granens” lampor anskaffades år 1989, och då stod det faktiskt en äkta gran på taket. Men efter några år fick man avstå från den äkta granen eftersom den flera gånger höll på att blåsa av taket. Det första året var lamporna också annorlunda – i stället för de nuvarande vita lamporna lyste lamporna i flera olika färger. De färggranna lamporna väckte en livlig diskussion och ersattes därför med vita lampor.

Fotot ovanför är från 2009 när man fick njuta av stora snödrivor i Vasa.

Sairaalan päärakennuksen katolla olevan valokuusen lamput palavat taas. Valorakennelma hankittiin sairaalan katolle vuonna 1989, mutta alun perin sen tilalla oli aito kuusi. Aidosta kuusesta kuitenkin luovuttiin muutaman vuoden jälkeen, sillä kova tuuli uhkasi puhaltaa sen alas katolta. Ensimmäisenä vuotena myös lamput olivat erilaiset, sillä nykyisten valkoisten sijaan lamput paloivat eri väreissä. Värikkäät lamput aiheuttivat vilkasta keskustelua, ja seuraavana vuonna ne korvattiin kirkkailla.

Yllä oleva kuva on vuodelta 2009, jolloin Vaasassa saatiin nauttia korkeista lumikinoksista.

Luciadagen firades på centralsjukhuset under flera dagar den här veckan. Avdelningarna fick besök av flera ljuva Lucior med följe. Luciafirandet på centralsjukhuset är en lång och viktig tradition som funnits i årtionden. Just i år har sjukhuset gästats av luciatåg från daghemmet Strandsvalan, Korsholm, Yrkesakademin och Brage som spritt julglädje med vacker skönsång.

Keskussairaalassa juhlittiin Lucian päivää pitkin kuluvaa viikkoa, sillä ihanat Luciat kulkueineen kiersivät osastojamme. Lucian kulkueet ovat keskussairaalassa pitkä ja tärkeä perinne, jota on pidetty yllä vuosikymmeniä. Heleän laulunsa myötä jouluiloa sairaalan arkeen ovat tänä vuonna tuoneet kulkueet päiväkoti Rantapääskystä, Mustasaaresta, Yrkesakademilta ja Bragelta.

Vid sjukhusets huvudentré kan nu en ståtlig gran beskådas, som kläddes i torsdags. Granen och julgransbelysningen finns att beundra framför sjukhusets infodisk. På bilden servicerådgivare Pia Lund från centralsjukhusets servicepunkt som är hänförd av julgransprydnaderna.

Vid servicepunkten, i huvudbyggnadens första våning, får du råd och stöd av vårdutbildade personer, patientombudsmän och patientföreningar verksamma i Vasa sjukvårdsdistrikts område. Under julen håller servicepunktens personal julledigt och därför har servicepunkten stängt 22.12.2014–6.1.2015. Servicepunkten öppnar igen efter trettondagen.

Sairaalan pääaulassa komeilee tämänvuotinen joulukuusi, joka koristeltiin viime torstaina. Kuusta ja sen kynttilöitä pääset ihastelemaan sairaalan infopisteen edessä. Kuvassa on kuusen koristelusta innostunut Pia Lund, joka työskentelee palveluneuvojana keskussairaalan palvelupisteellä.

Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevalta palvelupisteeltä saat neuvontaa ja tukea terveydenhuollon ammattilaisilta, potilasasiamiehiltä ja Vaasan alueella toimivilta potilasyhdistyksiltä. Joulunaikaan palvelupiste lomailee, ja on siis suljettuna 22.12.2014.–6.1.2015, mutta aukeaa taas loppiaisen jälkeen.

Under julen är postgången extra livlig på centralsjukhuset då julposten börjar strömma in. All post som anländer till sjukhuset sorteras på stafettcentralen. På den övre bilden sorterar Jens Lytts post i rätt fack. Facken är försedda med markeringar som påminner om t.ex. hur många tidningar som ska sändas till respektive enhet.

Efter sorteringen läggs posten i kärror indelade i fack, som stafetterna använder för att transportera posten till olika enheter. På den nedre bilden förbereder sig Emil Söderäng på postronden. Post delas ut bland annat till avdelningar, polikliniker, förvaltningsenheter, sjukvårdsdistriktets huvudhälsocentraler och till vissa av stadens enheter. En del av stafetterna rör sig på Sandviksområdet, och en del för också post exempelvis till Vasa centrum och till centralsjukhusets psykiatriska enhet i Roparnäs.

Varje vecka anländer det tusentals brev till sjukhuset, även om postmängden under de senaste åren har minskat i och med e-breven och e-fakturorna. Dessutom skickas det ut tusentals brev per vecka via stafettcentralen. För tillfället är sex stafetter sysselsatta med posten.

Joulun alla keskussairaalassa käsitellään tavallista enemmän postia, sillä jouluposti saavuttaa sairaalankin. Kaikki sairaalaan tuleva posti lajitellaan lähettikeskuksessa. Ylemmässä kuvassa Jens Lytts lajittelee postia sille tarkoitettuihin lokeroihin. Lokeroissa on merkintöjä, joiden tarkoitus on muistuttaa esimerkiksi kullekin yksikölle vietävien sanomalehtien lukumäärästä.

Lajittelun jälkeen posti siirretään lokeroituihin kärryihin, joiden kanssa lähetit kulkevat viemässä postia eri yksiköihin. Alemmassa kuvassa Emil Söderäng valmistautuu postinjakokierrokselle. Postia jaetaan muun muassa osastoille, poliklinikoille, hallintoon, sairaanhoitopiirin pääterveyskeskuksiin ja joihinkin kaupungin yksiköihin. Osa läheteistä kulkee Hietalahden alueella, ja osan tehtävänä on viedä postia esimerkiksi keskustaan ja Huutoniemelle keskussairaalan psykiatriseen yksikköön.

Sairaalaan saapuu viikoittain tuhansia kirjeitä, vaikka sähköistyminen ja e-laskutuksen kehittyminen ovatkin vähentäneet postin määrää viime vuosina. Lähettikeskuksesta myös postitetaan tuhansia kirjeitä viikoittain. Postin parissa työskentelee tällä hetkellä kuusi lähettiä.

Över jul- och nyårshelgerna är det många som njuter av sin ledighet genom långa sköna sovmorgnar och uppesittarkvällar. Sådant är lyxigt att unna sig och det kan man också göra med gott samvete, speciellt om man lätt ställer om tillbaka till sin vardagsrytm. Men har man tidigare märkt att omställningen är energikrävande eller om man har problem med sin sömn så mår kroppen allra bäst av att man strävar till att behålla sin vardagsrytm även under ledigheten.

Många är trötta den här årstiden bl.a. med anledning av mörkret som förorsakar höga nivåer av sömnhormonet Melatonin även dagtid. Ett receptfritt botemedel mot tröttheten är att söka sig ut i dagsljus när man har möjlighet till detta, eftersom ljuset stänger av produktionen av Melatonin. Det naturliga dagsljuset utomhus även en mulen dag, är överlägset vilken stark lampa som helst.

Malin Knip
sjukskötare

Joulun ja uudenvuoden pyhinä monet nauttivat vapaudestaan valvoa iltaisin myöhään ja nukkua aamuisin pitkään. Tästä ylellisyydestä voi nauttia hyvällä omallatunnolla, erityisesti jos tavalliseen vuorokausirytmiin sopeutuminen vapaiden jälkeen sujuu yleensä ongelmitta. Jos kuitenkin on aiemmin huomannut, että vuorokausirytmin tasaaminen vie paljon energiaa tai jos kärsii univaikeuksista, kannattaa arkirytmistä pitää kiinni vapaallakin. Tällöin keho voi kaikkein parhaiten.

Monet tuntevat itsensä tähän vuodenaikaan väsyneiksi, mikä johtuu muun muassa pimeydestä. Pimeään vuodenaikaan ihmisen keho tuottaa päivisinkin nukkumiseen vaikuttavaa unihormoniksi kutsuttua melatoniinia. Väsymystä voi pyrkiä vähentämään luonnollisin keinoin viettämällä aikaa mahdollisuuksien mukaan päivänvalossa, sillä valoisuus vähentää melatoniinin tuotantoa. Luonnollinen päivänvalo ulkosalla, jopa pilvisenä päivänä, voittaa ylivoimaisesti tehokkaimmatkin lamput.

Malin Knip
sairaanhoitaja

Interna auditeringar – en viktig del av den ständiga kvalitetsförbättringen

Vasa centralsjukhus kvalitetssystem inrymmer både externa och interna auditeringar. Interna auditeringar är starkt förknippade med en ständig kvalitetsförbättring och består av en utvärdering och granskning av den egna verksamheten. Under de senaste åren har till exempel säkerheten i samband med läkemedelsbehandling och dokumentation i vårdarbetet auditerats internt. I höst kommer den interna auditeringen att omfatta de rekommendationer som uppgjorts för allvarliga farliga situationer och de riktlinjer som utarbetats för dokumentationen av läkemedelsbehandlingen – viktiga frågor alltså.

De interna auditörerna utgörs av en grupp anställda som utbildats i intern auditering och som alla är proffs inom sitt eget område. De är allt från laboratorieskötare, revisorsassistenter till IT-planerare och tekniker. Det är en brokig grupp och det är också avsikten – ett par nya ögon ser saker tydligare än ögon som redan vant sig med företeelsen. Ofta kan det vara svårt att bedöma den egna verksamheten kritiskt just för att man lever mitt i den varje dag.

De interna auditeringarna genomförs parvis i allmänhet i slutet av november. Det två dagar långa auditeringsarbetet kulminerar i en skriftlig auditeringsrapport, där man på ett heltäckande sätt går igenom de resultat, specialomnämnanden och utvecklingsrekommendationer som lyfts fram i samband med auditeringen. Resultaten rapporteras i många olika forum, till och med i ledningsgruppen, i syfte att utveckla verksamheten.

Resultaten rapporteras i många olika forum.

I många år har Vasa centralsjukhus fått beröm i samband med de externa auditeringarna för ett välordnat arrangemang av de interna auditeringarna, och många saker har också ändrats på basis av dem. Det bästa med auditeringarna är att de bokstavligen utförs av vår egen personal. Det behövs alltid utvecklingsinriktade människor som kavlar upp sina ärmar och skrider till verket för att organisationen ska utvecklas. De interna auditörerna är ett bra exempel på sådana människor. Även auditörerna själva får ut mycket av de interna auditeringarna, såsom erfarenhet och insikt i hur man kan utveckla verksamheten på den egna enheten.

Pia Haglund, kvalitetsplanerare, Vasa centralsjukhus

Sisäiset auditoinnit ovat tärkeä osa jatkuvaa laadun parantamista 

Vaasan keskussairaalan laatujärjestelmään kuuluu niin ulkoisia kun sisäisiäkin auditointeja. Sisäinen auditointi tarkoittaa oman toiminnan arviointia ja tarkastelua ja sisältyy olennaisesti ajatukseen jatkuvasta laadun parantamisesta. Viime vuosina sisäisesti on auditoitu esimerkiksi turvallista lääkehoitoa ja hoitotyön kirjaamista. Tänä syksynä sisäisen auditoinnin kohteina ovat vakavien vaaratapahtumien suositukset ja lääkehoidon kirjaamisen linjausten toteutuminen − tärkeitä asioita siis.

Sisäisinä auditoijina toimii joukko sisäisen auditoinnin koulutuksen käyneitä henkilökunnan edustajia, jokainen ammattilaisia omilla alueillaan. Taustaa löytyy aina laboratoriohoitajasta sisäiseen tarkastajaan ja it-suunnittelijasta teknikkoon. Joukko on siis kirjava ja ihan tarkoituksella: usein uudet silmät näkevät paremmin kuin jo näkyyn tottuneet. Omaa toimintaa onkin usein vaikea tarkastella kriittisesti, koska sen keskellä elää joka päivä.

Sisäiset auditoinnit suoritetaan parityönä useimmiten marraskuun loppupuolella. Kahden päivän uurastus kulminoituu kirjalliseen auditointiraporttiin, jossa käydään kattavasti läpi auditoinnista saadut tulokset, erityismaininnat ja kehittämissuositukset. Tuloksista raportoidaan monissa eri foorumeissa aina johtoryhmälle asti, ja tarkoituksena on kehittää toimintaa niiden pohjalta.

Tuloksista raportoidaan monissa eri foorumeissa.

Vaasan keskussairaala on monena vuonna saanut ulkoisessa auditoinnissa kiitosta hyvin järjestetyistä sisäisistä auditoinneista, ja monia asioita onkin muutettu niiden jälkeen. Parasta auditoinneissa on se, että se tehdään nimenomaan meidän oman henkilöstömme voimin. Organisaation kehittyminen vaatii aina kehityshenkisiä ihmisiä, jotka käärivät hihat ja ryhtyvät toimeen. Sisäiset auditoijat ovat juuri sellaisia ihmisiä. Sisäisessä auditoinnissa auditoijana toimiminen antaa itse auditoijalle sekä kokemusta että näkemystä kehittää myös oman yksikön toimintaa.

Pia Haglund, laatusuunnittelija, Vaasan keskussairaala

Under det gångna året har förlossningsenheten på Vasa centralsjukhus fått ta emot flera donationer från föreningar och privatpersoner. Donationerna har bestått av bland annat hundratals yllestrumpor samt luvor och vantar som skänkts till familjerna, då de har lämnat sjukhuset. Till exempel fick alla decemberbebisar ett par värmande yllestrumpor med hem.

Den senaste donationen som bestod av över hundra luvor överräcktes i fredags av sjundeklassister från Variska skola. Elevernas projekt inleddes redan för ett år sedan och alla som ville fick delta i projektet, utgående från egna kunskaper och färdigheter. Luvorna har stickats av flera klasser och 20 av eleverna fanns på plats då luvorna överräcktes. På den övre bilden berättar avdelningsskötare Margit Tuovinen om förlossningsenhetens verksamhet för eleverna.

Centralsjukhusets förlossningsenhet tackar för luvorna samt för att alla andra donationer som enheten fått ta emot under det gångna året!

Vaasan keskussairaalan synnytysosasto on saanut kuluvan vuoden aikana useita lahjoituksia yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Lahjoituksina on saatu muun muassa satoja villasukkia sekä myssyjä ja lapasia, joita on annettu perheille kotiin vietäväksi, kun he lähtevät sairaalasta. Esimerkiksi kaikki joulukuussa syntyneet vauvat ovat saaneet villasukat pienten varpaidensa lämmikkeeksi.

Viimeisin lahjoitus saatiin viime perjantaina Variskan koulun seitsemännen luokan oppilailta, jotka toivat mukanaan yli sata pipoa vastasyntyneille. Variskalaisten projekti alkoi jo vuosi sitten, ja kaikki mukana olleet ovat osallistuneet siihen oman taitotasonsa mukaan. Pipoja on neulonut useampi luokka, mutta lahjoitusta oli tekemässä 20 oppilasta. Ylemmässä kuvassa osastonhoitaja Margit Tuovinen kertoo oppilaille synnytysosaston toiminnasta.

Keskussairaalan synnytysosasto kiittää myssyistä sekä kaikista vuoden aikana saaduista lahjoituksista!

Frustration definieras som den psykologiska upplevelsen man får då man hindras från att uppnå ett mål. Följden av detta är mycket ofta stress. Under julhelgen kallar vi det här för julstress.

Då vi närmar oss ett problem liknar vår hjärna på vissa sätt en dator; vi utvärderar problemet, väljer en lösning och tillämpar den. Ofta fungerar det här utomordentligt. Lika enkelt som datorn delar 10 med 2, eller 25 med 5 kan vi lösa vardagens problem. Men om vi tillämpar tänkandet på ett problem som inte går att lösa så kommer följden bli katastrofal. Om du för 20 år sedan hade bett en dator dividera en cirkels omkrets med dess diameter, så hade datorn kraschat. Varför?

Jo, eftersom svaret blir ett tal med oändligt många decimaler, som börjar med 3,14. Uppgiften har alltså en lösning, men den är ouppnåelig för datorn. Nuförtiden förses de flesta program med en spärr som slår på i ett sådant här läge. Datorn inser att den kommer få sitta med problemet tills tidens slut och besluter att avrunda talet efter X antal decimaler.

Denhär inställningen kan vi också tillämpa under juletider. Vi kan inse att vi inte kan kontrollera allting, och slipa varje detalj till perfektion. Det kommer möjliggöra för oss att såväl städa, pynta och laga julmaten. Istället för att, likt gårdagens datorer, fastna i ett städande läge tills varje kakelfog är ordentligt tandborst-skrubbad.

Text: Anders Englund, psykolog, Vasa centralsjukhus

Turhautumista kuvaillaan psykologiseksi kokemukseksi, joka syntyy, kun ihminen estyy saavuttamasta jotakin tavoitetta. Tästä seuraa hyvin usein stressiä. Joulun alla tätä olotilaa kutsutaan joulustressiksi.

Kun kohtaamme ongelman, aivomme muistuttavat tietyllä tavalla tietokonetta: me arvioimme ongelman, valitsemme ratkaisutavan ja sovellamme sitä käytännössä. Usein tämä toteutuukin erinomaisesti. Yhtä helposti kuin tietokone jakaa luvun 10 luvulla 2 tai luvun 25 luvulla 5 me pystymme ratkomaan arkipäivän ongelmia. Jos sen sijaan sovellamme ajattelumallia ongelmaan, jota ei voi ratkaista, ovat seuraukset katastrofaalisia. Jos 20 vuotta sitten tietokonetta oli pyytänyt jakamaan ympyrän kehän pituuden sen halkaisijalla, tietokone olisi kaatunut. Miksi?

No, koska vastauksessa olisi ollut äärettömän monta desimaalia, jotka alkavat numeroilla 3,14. Tehtävään siis on ratkaisu, mutta se on tietokoneelle saavuttamaton. Nykyään suurimmassa osassa ohjelmia on esto, joka kytkeytyy päälle tällaisissa tilanteissa. Tietokone toteaa, että se joutuu etsimään vastausta maailman tappiin saakka ja päättää siksi pyöristää luvun X määrän desimaaleja jälkeen. Tätä asetusta voimme soveltaa myös joulunaikaan. Voimme todeta, ettemme pysty hallitsemaan kaikkea ja hiomaan jokaista yksityiskohtaa täydelliseksi. Sen ansiosta voimme niin siivota, koristella kuin laittaa jouluruokaakin. Sen sijaan, että jämähtäisimme – vähän niin kuin entisajan tietokoneet – siivousmoodiin niin pitkäksi aikaa, että jokainen kaakelinsauma on kunnolla hammasharjalla jynssätty.

Teksti: Anders Englund, psykologi, Vaasan keskussairaala

VCS Christmas looks: Tiina, sjukskötare | VKS Christmas looks: Tiina, sairaanhoitaja

”På barnavdelningen klär vi oss alltid i sådana här skjortor som jag nu har på mig, men färgen kan variera. Förutom ljusblått som jag nu har på mig finns det även gröna och blå-vitrandiga skjortor. Byxorna är alltid vita. Då det gäller skorna så måste de andas och kännas bekväma på fötterna. I och med att vi skötare då och då har långa arbetsskift är det viktigt att skorna är så bekväma att man orkar hållas på fötterna. Runt julen skapar vi julstämning genom att klä oss i tomteluvor och -kläder för att sprida julglädje bland alla de barn som vi har på vår avdelning.”

”Lastenosastolla pukeudumme aina tällaisiin paitoihin kuin minulla nyt on päällä, vain väri vaihtelee. Eri vaihtoehtoja ovat päälläni olevan vaaleansinisen lisäksi vihreä sekä sinivalkoraidallinen. Housut ovat valkoiset. Kenkien suhteen tärkeää on, että ne  hengittävät ja ovat mukavat jalassa. Me hoitajat teemme toisinaan pitkiä työvuoroja, joten kengissä on jaksettava seistä pitkiäkin aikoja. Jouluisin luomme tunnelmaa pukeutumalla tonttulakkeihin ja -vaatteisiin, sillä tarkoituksenamme on tuoda jouluiloa osastolla oleville lapsille.”

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Hur klär sig skötare, hur klär sig läkare? Hur kan man skilja på en anstaltvårdare och en sekreterare? Och vilka är de som rör sig på sjukhuset i civilkläder? VCS looks avslöjar sjukhusets klädstilar!

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Miten pukeutuu hoitaja, miten lääkäri? Mistä erottaa sihteerin ja laitoshuoltajan? Entä ketkä kulkevat sairaalalla siviilivaatteissaan? VKS looks paljastaa sairaalan pukeutumistyylit!

Även om julen för många av oss är en tid för lugn och ro är det full fart på sjukhuset dag och natt. Sjukskötare Sannaleena Kuokkanen på operations- och anestesiavdelningen ser till att patienterna är i goda händer även på julhelgen.

– För operationsavdelningens personal är julen som vilken normal helg eller vilket normalt veckoslut som helst för människor drabbas av olyckor och sjukdomar dagligen, säger Kuokkanen.

En fallolycka i halt väderlag är exempel på en typisk olycka. Och efter jultiden drabbas människor av mag- och gallbesvär. Julaftonen är i allmänhet den lugnaste dagen på julhelgen, men på avdelningen står man hela tiden i beredskap.

– Vårt arbete är en aning likt arbetet på akutpolikliniken: Man vet aldrig vad som kommer att hända.

 Julstämningen sprider sig även på sjukhuset

Ett sjukhusbesök mitt i julfirandet känns tufft för många. Men inte ens som patient behöver man gå miste om julstämningen.

– Ingen vill ju vistas på sjukhuset på julen. Vi gör vårt bästa för att ge dem som vill ha det en julstämning, trots att de är på sjukhuset. Människor är ju olika så vi går alltid med våra känselspröt uppe, säger Kuokkanen.

Kuokkanen bekänner att hon är en julperson, men upplever inte att arbetspassen stör hennes julstämning på något sätt.

– I jul har jag tre nattskift, men jag får ju åka hem mellan skiften och ha det lite lugn och ro jag också. Släktbesöken sköter jag redan innan julhelgen.

Trots väsendet och den ständiga beredskapen får man ändå en känsla av julen trots att man är på en operationsavdelning.

– Visst har vi en annorlunda stämning en vanligt: För även hos oss märks julstämningen.

Vaikka joulu on monelle meistä rauhoittumisen ja hiljentymisen aikaa, sairaalassa tohina jatkuu yötä päivää. Leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Sannaleena Kuokkanen huolehtii, että potilaat ovat hyvässä hoidossa myös joulunpyhinä.

– Joulu on leikkausosaston henkilökunnalle kuin mikä tahansa pyhä tai viikonloppu, sillä onnettomuuksia ja sairastumisia tapahtuu päivittäin, Kuokkanen kertoo.

Tyypillisiä onnettomuuksia ovat esimerkiksi kaatumiset liukkailla keleillä. Joulun jälkeen taas esiintyy paljon maha- ja sappivaivoja. Aatto on yleensä joulun päivistä rauhallisin, mutta osastolla ollaan valmiudessa koko ajan.

– Työmme on vähän samanlaista kuin päivystyspolilla: koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tulee.

Joulumieli valtaa sairaalankin

Sairaalareissu kesken joulunvieton on monelle kova paikka. Joulumieltä ei tarvitse kuitenkaan kadottaa potilaanakaan.

– Eihän kukaan halua olla jouluna sairaalassa. Yritämme välittää jouluhenkeä parhaamme mukaan sitä toivoville. Ihmiset ovat erilaisia, joten olemme aina tuntosarvet herkkänä, Kuokkanen kertoo.

Kuokkanen itse tunnustautuu jouluihmiseksi, mutta hän ei koe työvuorojen haittaavaan omaa joulutunnelmaa millään tavalla.

– Tänä jouluna teen kolme yövuoroa, mutta pääsen toki välillä myös kotiin rauhoittumaan. Sukulaisvierailut hoidan jo ennen pyhiä.

Hälinästä ja jatkuvasta valmiustilasta huolimatta joulurauhan voi aistia myös leikkausosastolla.

– Kyllä meillä on eri fiilis kuin yleensä: joulumieli on läsnä täälläkin.

På Vasa centralsjukhus barn- och ungdomspsykiatriska avdelningar har man ivrigt förberett sig inför julen. På barnavdelningen hör det till att klä granen, pyssla julkort, baka pepparkakor, gå i julkyrka och äta jullunch tillsammans. Jullunchen avnjöts förra fredagen innan jullovet inleddes.

- Traditionella julbestyr står på programmet. Barnen har bland annat fått baka pepparkakor, allt från att göra deg till dekorering, berättar biträdande avdelningsskötare Jutta Kinnunen och avdelningsskötare Mirja Vainionpää (på den övre bilden).

Även på ungdomsavdelningen firas julen i traditionell anda.

- Ungdomarna har själva fått tillreda julmåltiden, allt från att baka bröd och julstjärnor till skinkstekning och tillredning av gravad lax. På kvällen får ungdomarna ännu öppna julklappar för vi har skaffat nya spel och böcker till avdelningen, säger avdelningsskötare Taru Huita (på den nedre bilden) med ett leende.

Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikön lasten- ja nuortenosastoilla on valmisteltu joulua innokkaasti. Lastenosastolla ohjelmaan on kuulunut kuusen koristelua, joulukorttien askartelua, piparkakkujen leivontaa, joulukirkko sekä yhteinen joululounas, jota nautittiin viime perjantaina ennen lomien alkua.

- Teemme lasten kanssa perinteisiä joulutouhuja. Lapset ovat muun muassa päässeet leipomaan joulupiparit itse taikinasta koristeluun, apulaisosastonhoitaja Jutta Kinnunen ja osastonhoitaja Mirja Vainionpää (ylemmässä kuvassa) kertovat.

Myös nuortenosastolla vietetään joulua perinteisessä hengessä.

- Nuoret ovat itse valmistaneet jouluaterian aina leipien ja joulutorttujen leipomisesta kinkun paistamiseen ja graavilohen tekemiseen. Illalla nuoret pääsevät vielä avaamaan lahjoja, sillä olemme hankkineet osastolle uusia pelejä ja kirjoja, osastonhoitaja Taru Huita (alemmassa kuvassa) hymyilee.

Julen är en tid för glädje och inte heller då ska man tumma på säkerheten. Här kommer några säkerhetstips som hjälper till att julen inte ska bli en katastrof.

Skinkstekning och andra köksbestyr

På julen är köket en jäktig plats där spisen går varm hela veckan. I julköket lönar det sig att hålla kaoset i styr för det är bra för både hygienen och säkerheten. Dessutom är det bra att hålla området nära spisen städat för att askar och burkar inte ska brännmärkas av de heta plattorna. Helst ska man inte heller låta mat stå i ugnen till exempel för den tid då man springer ut på julshopping för maten kan torka eller i värsta fall fatta eld.

Julljus

Då man hänger upp julljus är det bra att kontrollera om de är för inomhus- eller utomhusbruk Så kallade korskopplingar kan förorsaka elektriska stötar eller bränder.

Levande ljus

Levande ljus måste alltid hållas under uppsikt. Lämna inga ljus att brinna då du lämnar rummet. Värmeljus borde placeras på minst fem centimeters avstånd från varandra för att de inte ska värma varandra för mycket och övertändas. Marschaller borde placeras på minst tre meters avstånd från passager för att elden inte tända på de förbigåendes kläder. Stora marschaller borde beroende på deras storlek placeras cirka 3-10 meter från byggnader.

Tilltugg efter julfesten

Det säkraste sättet att bota hungern efter julfesten är att äta ute eller att äta kall mat. På det sättet kan du minimera risken för att du på grund av trötthet inte förorsakar en eldsvåda då du lagar lite tilltugg.

Joulu on ilon aikaa, eikä sitä kannata pilata laiminlyömällä turvallisuutta. Tässä muutama joulun turvallisuuteen vaikuttava vinkki, joita noudattamalla voi varmistaa, että joulu ei muutu katastrofiksi.

Kinkun paisto ja muut keittiöaskareet

Jouluna keittiö on monessa kodissa kiireinen paikka, sillä hella on kuumana pitkin viikkoa. Jouluisessa keittiössä kaaos kannattaa pitää kurissa, sillä hyvä järjestys lisää hygienian lisäksi turvallisuutta. Lieden lähiympäristö kannattaa pitää siistinä, jotta rasiat ja purkit eivät pääse kärähtämään kuumalla levyllä. Ruokiakaan ei kannata jättää uuniin esimerkiksi lahjaostosten ajaksi, sillä ne saattavat kuivua tai pahimmassa tapauksessa syttyä tuleen.

Jouluvalot toimivat virittämättä

Jouluvaloja virittäessä on syytä tarkistaa, kuuluvatko valot sisä- vai ulkokäyttöön. Niin sanotut ristiinkytkennät saattavat aiheuttaa sähköiskuja tai tulipalon.

Elävän tulen valvominen

Elävä tuli vaatii seurakseen aina tarkkaan valvovat silmät. Kynttilöitä ei saa jättää palamaan yksin. Tuikut tarvitsevat toisistaan viiden senttimetrin turvavälin, jotta ne eivät sytyttäisi toisiaan kauttaaltaan palamaan. Ulkotulet puolestaan pitää sijoittaa vähintään kolmen metrin etäisyydelle kulkuteistä, jotta tuli ei pääse tarttumaan ohikulkijoiden vaatteisiin. Ulkotulilla tulee niiden koosta riippuen olla etäisyyttä rakennuksiin noin 3-10 metriä.

Yöpala joulujuhlien jälkeen

Joulujuhlien jälkeen iskevä yönälkä kannattaa taltuttaa syömällä ulkona tai syömällä kylmää ruokaa. Näin voit minimoida riskin siihen, että öisten kokkauspuuhien aikaan iskevän unen vuoksi syttyisi tulipalo.